media

Julma mies, tulee keskuuteen
raiskaa lapset, siskon kanssa veljet
eivät tahdo vapauteen, tahtovat lisää
ovi auki koko tuumaiselta
musta maa, kuka sukeltaa ruudun valkoisen
Palataan sateeseen
tahtoo työpaikat, kaikki vallata
mielet vallattomat tai valloitetut

Ei kystä kyllää maksujen nimissä
päivän otsikko lööppi
kuka kulki kylki missä
 kylki myyryää
saat juosta lehden perässä
ostaa onnea tietokoneen laidalta
revi lahjapaperi hitaasti

Huoraa siellä
uutispaljoudessa
täyttää meidät, antaa pulssin
takkuiset hiukset jää
kampaan
joka   harvahammas

Sirkuksessa, eturivin pikseleitä
taputtavat tapittavat taputtavat
turpaa, joka porkkanavaras

kuiskaajakin pitkässä päivässä kiinni

Tanja

hiljaa tulet lemmen maahan
läpi taajaman, tämän maan
suudelma, joka puhuu
arvostan hymyä pakaroita enemmän
kaksi vallatonta gasellia
ollaanko päivät pitkät, siemauksin?
Naiseni, niin olet, onneksi...

Tunne teko

Et tunne rakkaintasi
et tunne itseäsi
et tunne lapsiasi
et tunne työkavereitasi
et tunne ystäviäsi
et et et et
onneksi et tiedä

Oletko vaiva
vai kaarnalaiva

Joi leilistä hiukan

Brasilian kuivuus nostaa kaffin hintaa Suomessa. Mites sitten kun Brasiliassa on kosteaa? Perhosefektillä menee nykyään hyvin.

Joo, rantautuminen tapahtunut takaisin kotioloihin, vai pitäisikö sanoa kotikoloihin. Miten kokan nokka töksähti rantaan, onkin eri juttu. Päivät alkaneet rullautumaan jotenkin kummalla tavalla. Same same than Thailand. Toki puuhastelujen verkko sillä suunnalla oli elämyksekkäämpi. Vaan jotenkin täyttymystä tulee kotonakin. Heräät balttiarallaa klo. 9-10. Aamupala ymsseillä klo.11-12. Ulos tekeen jotakin tai mielellään vapaaehtoista puuhastelua. Nyt kun vapaaehtoisuus mahdollistettu. Klo.14 ruoka, tirsat, raajojen venyttely. Iltapäivällä joku 1 unitin setti ja taitutaan iltaa kohti. Klo.19.30 hämmästelyt, usein juuri tähän aikaan; joko kello on noin paljon? Ehtoopuolen askareet ja pakoputki kallelleen. Ei kuulosta erikoiselta, mutt niin vain on, chillailuu, mitä tästä kamarasta & kamaralta irti ottaa voi.

 Thaikkuretkestä jäänyt päälle, että Tvtä tulee katsottua vähän. TV ja facebookki ovat turruttamispakoretkiä. Ei siinä mitään. Tv esittäää niin suurta julmuutta, ettei sitä jaksaa katsoa. Ennätys oli 8:lla kanavalla yhtäaikaa jokin kilpailuohjelma. Oli suurin saari selviytyjät, muoti, ruoka,laulu,farmin morsianta, bittbull härkä läski kilpailut. Itketään ja iloitaan omista onnistumisista, sekä tietenkin puukotetaan selkämykseen toisessa käänteessä. Julmalta kuulostaa, kun puhuvat päät sanovat, oletko hyve vai hoono, viihteen nimissä. Valitettavaaa, mikä kertomus ajastamme.Täytyy kuitenkin muistaa, että minulla on yhä se sormi, joka tekee ratkaisun...

En oikein osaa sanoa, miten vain päivät soljuu. Pienet jutut, ovat tärkeitä ja merkityksellisiä. Ei tartte elää kellon kanssa. Aikatauluttomuus saa aikaan sen, että aika menee vielä nopeammin kuin versus olisit töissä. Aivoissa on tila & aika, pysähtyä niihin, henkinen äitiysloma.

Mitähän ihminen voi nykyaikana tehdä hyvällä omallatunnolla ja hyväksynnän saaneena?
Voiko ihmistä ylipäänsä hyväksyä, jos ihminen ei ole tuottava? Miten osallistua ravinnonhankinta tarkoitan kulutusketjuun? Muistan ala-asteelta bilsan tunnin ravintoketjutaulut. Lopulta ihminen haukkaa osasensa. Mitespä kulutusketjut? Onko niistä tehty samanlaisia pahvisia opetustauluja, joita voi ostaa sitten 40 vuoden päästä kulttitavarana, jonkin meklarin "kärpänen" huudon alta? Nyt kun olet vauvaa, pissasi shittaa juuri tähän bamberssiin. Myöhemmällä iällä, istut mersu- tahi bemarin nahkan polttimissa, vaihdat kulkevaa kerran vuodessa, renkaita tuplat kuplat..Miten taulu siis päättyy? Kuka ison napin takana kerää massit vai päättyykö koko prosessi kyläkauppias Keskisen vessaan? Rokonarpinen, liiaksi kasvanut vesa, isoilla känsillään, nenällään nuuskii lehtivihreän. Liika on liikaa, kulutuksenkin puolella.

 Syöminen tietenkin, jos juominenkin. Syödä saat mitä haluat, jos et kuitenkaan päivät pääksytysten kaviaaria. Perehtyminen hyvän ruoan ja viinin liittoon suotavaa. Historian havinat eivät katso kieroon. Hyväksyttävää myöskin ryssiminen ja lottomiljonäärit. Ryssiminen siksi, että siitä seuraa toruminen ja häpeä, jotka ovat suotavia. Myös vankila mahdollinen, jolloin edellämainitut kertautuvat. Onnenpotkut, arpajaisten muodossa suodaan siivilän lävitse. Katotaan muuttuuko, vai pysyykö meidän Jarmona.(sori Yarmo) Voiko köyhä olla rikas hyvällä omallatunnolla, on jo toinen balttia. Äitiys ja isyys ok, tee niin monta jatketta maailmaan kuin haluat ja työpaikkasi säilyy. Kirkassilmäisenänä käyt paikallasi. Tuoda rakkaus & toivo kaiken keskelle. Reiluus, yleisenä ilmaisuna; tarkoittaneen sitä, että on hyvä jätkä. On hyvä likka sanontaa ei liene olemassa?

Keskiympyrään; Ihmissuhteille annan aikaa nyt enemmän. Jääneet hoitamatta, olosuhteet & pakko. Ei ole jaksanut rakentaa palikoista. Lohduttavaa ollut, etteivät toisetkaan.Vapaaehtoisuus tarjoaa ulkopuolisuuden, jolle ei löydy riittävän kylliä suomenkielistä sanaa. Tarkoitan, että olet ulkopuolinen ja samalla jutun sisällä. Jokainen muistaa ensimmäiset 2 viikkoa loman jälkeen työmaalla. (suhteellisen pahankuuluinen sana muuten=työmaa ) Sisällä mutta ulkona, hyvällä hapella, poissa imusta. Nyt toi fiilis on päällä kokoajan. Oon läsnä, mutta eri silmin. Näen kaiken oravanpyörän ulkopuolelta. Millä ja miten hyväksyt itsesi? Mitä mahdollisuuksia antaa yhteiskunta? Jos näitä ei pohdi, on todennäköisesti jonkin farmin potilas, jonka manifestissä johonkin suuntaan tähtäävä vaikutus, kera sinun rahojen tahi mielen.

Ikä vapauttaa joutavanpäiväisyyksistä, jos kaikki poimut otsalohkosta ovat kotona. Muuten käy hullust! Uskaltaa olla oma ittensä ja sanoa mielipiteensä, mitä oikeesti ajattelee. Ei tartte miellyttää ja ilmaisullinen taito saavuttanut sellaisen asteen tahon, ettei toinen taho ole heti loukkaantumassa. Nuorilta voisi oppia vielä. Nuorissa energia ja uusiutuminen. Olen jo sen verran vanha, etten mitään hiljaista tietoa enää välitä oppia. Haudan hiljaista oppia. Sitä on omassa pakissa kylten.

Joi leilistä hiukan, huikan enemmän

Kohtaamisia

1. Terve Hilla, mitä kuuluu? No, potkut tuli, ulkoistivat kaikki rumat, lihavat ja vanhat. No sepä ikävää kuulla. Mitä sinulle sitten? No kenkää tuli kans, tosin hieman eri perusteilla. Jaa- as, ei kyllä uskois... Jaa no, hyvvää päivän jatkoa, jatkanpa tästä kuntosalille. Ku on tuo kuukausikorttikin.

2. Pittäis Väinö-kulta alkaa rapsuttaan pihamaata. Huonot energiavirtaukset menossa. Siitäkö sohffan pohjalta ne ovat havaittavissa?  Eikö tuntuu siltä. Ostin sulle pari viikkoa sitten fiskarssin paremmat työhanskat. Taitavat olla autotallissa puhtaina. Joo, niiden rikkinäisten haravojen vieressä. No eihän me sitten voida haravoida? Ei niin, tuu tähän viekkuun...

3. Vietän hiljaisen tiedon päivää. Jaa, miten? Katselen taivaalle. Muistakko, miten nuorempana katseltiin yhdessä? Niin tehtiin. Näetkö tuon pilven? Muistuttaa aivan jätskitötteröä. Niionniin. Hei, entäs tuo sitten...

4. Kaunis päivä. Ukrainaan saatetaan hyökätä. Lupasi 10 astetta ja aurinkoista. Rajalla 10 000 miestä ja sata tankkia. Ei tuulen virettäkään. Reagoituuko Nato? Iltapäivälle pari tippaa. Kumut kuuluu Suomen puolelle, jos tykit alkaa laulaa. Hyvä päivä, hyvä päivä.

5. Ostetaanko uusi paistinpannu? Siltäkö näyttää? Joo, tään vanhan voisi raijata ulkogrilliin, valurautanen kuitenkin. Niinpä, pyydetäänkö Rahikaiset grillikauden avajaisiin?  Loisto idis. Voitais tehdä jotain idänhässäkkää...Avotulella, tohon valuraudalle. Joo, on se kuitenkin niin hyvä pannu. Vois hangata putipuhtaaksi, niin näyttäis ku ois uusi.

6. Oon facebookki lakossa. Semmosta oot alkanut puuhaan? Pitääköhän lakko, onko vierotusoireita? Alotin tunti sitten. Vähän vapinaa, pari tuntia aattelin olla. Iltasella kuitenkin haluttaa jo lukea, mitä mielenkiintoista on ihmisille tapahtunut. On pitkä aika, oon hengessä mukana. Voit sitten lukkee, mitä mullekkin kuuluu. Nyt moii.

7. Tämä on parempaa, osta tämä. Mielipidemittauksissa nousi kärkeen. Tään K-Kaupan omassako ? Niin kai, näitä ei oo Hesan yhdessäkään kaupassa enää. Miksei? Se partasuti julkkiskokki pyöräytti tästä kastikkeen kotikokki Hertta ohjelmassa.. Mistä se sitten kertoo? En minä tiiä, älä kysele noin vaikeita! Otan ton vihreäpurkkisen kuitenkin, jos vaikka nousisi kärkeen ensiviikolla .

8. Miten Ukrainan tilanne? En tiiä, mulla on pizza uunissa. Eikö kiinnosta? Kato itte uutisista, en halua polttaa pitzaa... Taitaa olla vaiheessa.... Tuu syömään.

9. Maanantaista selvitty. Paneskellaanko? Ai, noin niinku maanantain kunniaksi. Juu. Oliko rankka påivå? Juu u. Mee kuule juoksulenkille purkamaan paineita. Otetaan illalla romantiikalla, jos jaksetaan.

10.Oon perehtynyt liharuokiin ja sushiin. Nyt mielenkiinnon kohteenani ovat kalat & savustus. Mites sulla? Lenkkimakkara ja laiskottelu. Sohva on jo muotoon ajettu. Pirkka sinappia tulin hakemaan blöön päälle. Ovat piruvie lisänneet lihapitoisuutta ja sitä saa nykyään lightinakin. Pitää olla tarkkana näiden kanssa. Niin pittää.

11. Alotin uuden harrastuksen. No minkä? Ilmajoogan. Ookko tullut homoksi?  Ei mitään, on mullakin punainen paita. Näytäppä. Joo o, oho, sulla o rintakarvoja tossakin. Auts, tökkäsit sitten sormella, sattuu. Voin puhaltaa. Puhalla taikapölyä. Sä oot niin ilmajooga!

12. Mulla o kriisi. Mikä? Identiteetti. Ei oo paha. Ai eikö.. En näytä enää 30seltä. 50seksi olet kuitenkin säilynyt aika hyvin. Ei tunnu siltä enää, niinku nuorena tyttönä. Tiiätsää?  En. Oon ollut Me -naiset ja ET-lehden tilaaja jo vuosia. Tiedätkö mitä ET tarkoittaa?  ???  Et tule takaisin. Hah hah, huono vitsi. Mennään sherrylle. Mie otan siiderin. Majakkaan, siellä on söpö tarjoilija poitsu.

13. Käänny rauhassa, suu auki otat vielä happea ja potku siihen perään. Noin, noin, anna mennä. Liukuu liukuu. Missä happi, missä?  Oli raskasta, makkarajalat. Ja niinku ennen vanhaan oltiin notkeita rottia. Oot muuten aika piiska vieläkin. Kissa susta ei oo mihinkään kadonnu, suorista toi uimalakki. Saunan kautta. Tillaa cola pöytään, niin palataan menneeseen.

muuttunut mies

 Antoi kilpailussa toiseksi tulla. Ei enää merkitystä, toisille kylläkin. Ei tehnyt sitä heidän vuoksi. Voittajien elämänpyörässä ei ole jarruja. Voittajat tai häviäjät, samassa suljetussa laatikossa. Kymmenen pientä neekeripoikaa. Ravistettava viimeistä käyttöpäivää. Voiko muuksi tulla?
Yhteiskunta ojentaa vaahtokarkin, pitkän kiekon langattoman kepin päähän. Ei kiitos, en tarvitse tarvittavaa. Olen vapaa ehtoinen, ohi kävelevä. Antoi aikaa ja vielä kerran ajan kulua saatoksi. Oli ulkopuolinen omassa itsessään, tuntuen hyvältä. Tarkastella ja katsoa kaikkea mitä pitänyt tärkeänä. (myös itseä.)  Halu & tahto, hiljaiset vieruskaverit. Oli tullut kotiin pitkän matkan päätteeksi. Koti on siellä, missä asustaa vapaus. Vapaa tahto maalaa värit, rakkauden. Tekee ihmisestä ihmisen, myös toiselle.

Luki lehdet kerran, ei toista kertaa. Totesi millaiseksi maailma oli tullut. Kuunteli ihmisten jutut, vaivoja, ilon pilkahduksiakin, pieniä syntymiä. Isoja asioita. Millä on väli ja millä ei? Tätä pohdiskellut pienen ikänsä. Vasen ja oikea, variksenpoikia. Kun oikein kovasti kysyy, mitään ei tapahdu. Kysymyksiä & vastauksia, elämän kertymiä. Taittaa, laittaa sivuun kuin eilisen lehden.

 Hiljaa astuu lautallensa, pyytää rakkauden mukaan. Tuuli kuljettaa kauemmas satamasta, poijuista, lokkien kirkuna. Nähdä sataman valot, ääret kaupungin, valopilarit. Nukahtavat kaiken keskelle.
Pysähtymiseen tarvitaan pysähdys, pieni pysäkki. Hypätä bussista numero 375 pois, napin painallus. Uskallus, hyvän matkanteon keskeyttämisestä. Bussi täynnä, jäätkö juuri tässä?  Bussi ja ihmiset pysyvät, aikataulut eivät muutu. Sama matka, samoilla ihmisillä. Vapautti turvavyön. Sulki silmät ja aukaisi uudelleen. Niin syntyvät tähdet.

Lomapotretti

Matka rapoortti. Katso myös lomakuvat blogin alahelmasta... Mitä siitä ny kertois?  Ensinnäkin, havainnot itsestäni. En tykkää hehkuttaa ääneen, blogeilla. Vitsi miten siistii, päläpälä rantaa jne. Ooon enemmän itsessäin; Lay uppailen, lungailen omassa hiljaisuudesssani, enkä mölise. Elämä on hiljainen lautta itsensä, rakkaan kanssa.
Kaikki meni hyvin. Oltiin 7 eri kaupungissa. Nyt surffattiin normi mestoja. Rantaporno oli jo haihtunut = ts. täälläkään ei oo ketään muuta kuin me. Nyt mentiin paikkoihoin, jotka tiedettiin hyvixi. Toki, oli Tanjan vanhemmat, keskimmäinen poika, morsmaikkunsa? kanssa, joka laittoi ennaltamäärättyä kartoitusta plääniin.

Eka kuukausi meni hitaasti. Pidettiin kädestä kiinni ja hihiteltiin. Meillä on vielä niin ja niin monta p.  jäljellä. Toisen kuukauden joku varasti sitten meiltä. Peukuttamiset näin luettelona: Jouten oleminen. Aikatauluton elämä. Biitsit / ranta-akvaveetit (chang/ frisbeegolf/petankki/snorklaus). Ruokataivas. Rusketusten vertailu. (Kuulostaa pinnalliselta, kukapa sitä ei tekisi)  Omatoimiset snorklaukset ja niiden anti; Rauskusta-barracudaan. Meidän ei tarvinnut lähteä mihinkään snorklausretkelle vaan korallit/kohteeseen pääsi omasta rannasta suoraan. Big fiilari, minkä maisemanvaihdos saa aikaan ikuisen kesän lapselle. Vanhemmat opettivat ahkeran työnteon mallia, mutta vieraannuin siitä jo hyvin nuorena. Kaupan myyjät nukkuivat patjoilla lattialla ja niitä heräteltiin; Anteeksi, voinko ostaa tämän. Asennetta.

 Trangissa tapahtui sellainen juttu: Olin kattonut keskustan ruutukaava-alueelta paikan, johon meen heittään petankkii. Kahden korttelin välissä, ahdas kuja, sitten pallolaajentuma, varjot, kuin haamun viitta, seiniä pitkin edeten. Hyvä sepeli, epelikin kuulat kädessä. Klo.15. Viskelin siellä aikani - kiinalaisukko tuli, 70 v. jotain ( heidän ikää vaikea arvioida). Kertoi, että 2 km päässä, radan toisella puolen heittävät paikalliset petankkia. Harmitteli, kun hänellä ei ollut moottorikäyttöistä vehjettä, jolla olisi saattanut minut kyseiseen paikkaan. Mai pen rai = ihan sama / hällä väli, joka yksi käytetyimmistä sanoista, kuvaten samalla hieman koko yhteiskuntaakin. Vastaukseni siis. No, kului 15 minsaa ja ukkeli oli hankkinut menopelin, mopon selässä, kypärä päässsä, osotti sormella taakse. Ajettiin 10 km petanquekentille. Ei halunnut mitään maksua, katsoi pari peliäni ja näki iloni/ kiitollisuuteni, siitä hänelle maksua kylten, toisen ilosta.

Laulava hiekka myöskin very too. Niin hienojakoista, että kitka pistää hiekan laulamaan korkealta. Oli mukava soittaa parin jalan aariaa. Ihmiset. Olen aina arvostanut ihmisyyttää suuntaan p toiseen. Thaikut nostan asteikolla. Toki rahan saaminen lihavalta farangilta oli osittain pääasia, mutt mutt. Kohtaamiselle, aitoudelle, antoivat painoarvoa. Jos olit ihminen, huijaaminen tai yritykset loppuivat siihen paikkaan. Kysymyksessä kuitenkin on molemminpuolinen roolitus,  haluaako turistikaan loppujen lopuksi lomallaan olla muuta kuin turisti? Annoin paljon arvoa sille, kun lähdimme Bangkokista ja olimme olleet hotelli Atlantassa viikon, Sukhumwith road, soi 2 ( madventures majaili siellä myös), niin lähtöpäivän aamuna koko henkilökunta oli vilkuttamassa ovella ja hyvästelemässä. Palkinto siitä, että kohtaamista oli tapahtunut.

Tykkäsin myös siitä, että ollaan iloisia, eikä tuoda negatiivisiä asioita esille. Negatiivisistä asioista puhuja on siellä jotenkin hölmö, ei arvostettava. Miksi nostaa negat piripintaan, kun ihmisellä on ajattelun vapaus?  Maailma on täynnä epäkohtia, aina ei tuule oikeasta suunnasta, se tiedetään,  mutta miksi puhua siitä, täyttää sillä ajattelu ja oma aika, solujen microtila? 
Verenpaineeni laski. Tarvittiin 1 kuukausi ja pystyin luopumaan lääkityksestä, jota olin syönyt jo 3 vuoden ajan. Olen mitannut painettani kotiin tultuani ja todennut, ettei sitä ole. Mukavaa oli myöskin päästä ihmisten ihon alle, ns.thaikkuhymyn. Jutella oikeesti asioista ja vaihtaa ajatuksia. Paljon ne kyselivät farangimeiningistä. Meinasivat pyörtyä, kun kerroin esim. ruoan tai vuokrien hintoja Suomesta. Chian Maissa kuukausivuokra talolle 3-4 huonetta/ kera verannan on n.2000 bahtia, eli 42 euroa. Bangkokin keskusta 3-4 km, maksat kaksiosta 8000-10 000 b, elikkäs 160-200 euroa. Tämmöst tää on.

Olen hiekkarantaihminen. Biitseilyyn en kyllästynyt. Oma kovalevy myöskin putsaantui tyhjäksi ja lataantui sitten aurinkoa täyteen. Yritän säilyttää tämän hymyni Suomenkin olosuhteissa. Ihmissuhteita alkoi muodostua. Ystävyyssuhteet solmitaan eri ehdoin kuin kotomaassaamme. Itsellä oli olettamus, ennen reisuun lähtöä, että voi olla vaikea tutustua, eikä muodostu uutta sosiaalista verkostoa? Hämmästyin, mennään suoraan paketin sisälle ja puhutaan asioista niinkuin itse ajattelee niiden olevan. Miksei? Annat enemmän ja saat enemmän. Ei ole tarvetta mitenkään suojautua.

Bangkok pitää nähdä ja kokea. Omalla sykkeellään puuskuttava, lempeät kasvot omaava kaupunki. Ihminen on yksilö ja ihminen toiselle, siinä miljoonapaljoudessaankin. Hämmästeltävää riittää, kaiken paljous. Tavaran, ihmisten, ruoan, liikenteen jne. Sitten saa hämmästellä sitä, miten kaikki toimii niin hyvin ja organisoidusti.  Esim. Chatuchak -viikonloppumarkkinat. Juottaa, syöttää ja tarpeellistaa kaiken Jyväskylän kokoiselle ihmismäärälle. 15 000 kojua myyvät mitä vain (kengurun poikasia lemmikkieläinosastolla). Surffailet siellä, maailman suurimmalla viikonloppumarkkina paikalla. Kävijämäärä päivittäin 200 000. Ei ole ruuhkaa, tunkua, kartat hyvin tehty, tiedät missä olet. Kaikki vaan soljuu, niinku liikennekkin, mutkattomasti eteenpäin. Kukaan ei hermostu, ole kärttysä. Outoa ja ihmeellistä. Eikö ne vittuunnu? Ei. Kasvoja ei pidä menettäää, iloisuus myöskin kulttuuri perimää.

Mitä muuta voi sanoa. Levänneenä, irti kaikesta tuut kotia. 2 kk oli jo sen verran pitkä aika, että siellä olemisesta tuli arkea ja vieraantumisen tunne iski kotikuvioissa. Nyt paluusta on viikko ja asiat helpottumaan päin. Unirytmikin korjaantunut. Kerran on tämä vuoteni, niin uutta matoa koukkuun, sillä koukkuunhan tohon jää....

Lay uppailu on alkanut...

Sushi osastolle mars!

On muuten pärrrräyttävän tulista!

Palanen ruokataivasta

Illan tullen kokoonnutaan

Korkealla maisemaraflassa...

Toinen nopea?

Ihmettelynä se, että miten toi nosturi on saatu tonne pilvenpiirtäjän päälle?

Rakkaani keinuttelee

Chilling

Ja pikku pikku chilejä sinne sitten sekaan...

Hotelli Atlanta, Bangkok

Bangkok

 Alkava liikenneruuhka. Yllä skytrain.

Paikka Koh Phangan, taustalla Koh Ma. Korallit/kalat veneen takana. Kapeaa hiekkasärkkää pitkin hipsutellen kohteeseen.

Aurinko paistoi koko pitkän päivän väsymättä

Luonnos tuotu ihmisten eteen, ole siinä, luonnollisesti
kaikki hyvät, jotka eivät hyvyyttään tiedä, kertautuvat, jos ei ole kadetta
osien summa suurentuu, mitä enemmän yhteisen voiton tavoittelua tai hyvää tahtoa
tiedän sen verran, että osaan olla hiljaa paikassa kuin paikassa
rakkauden maljasta tulee jano
hyvä tahto ei ole joka pojan aarre
luovan mielikuvituskaverit
hassuttele nyt, aika jäähtyy ikääntyessä
isommasta ovesta voi tulla viima tahi suurempi autere
kylliksi ei voi kiittää, nöyristellä kylläkin
jos hoksaisi, että kaikella on alku ja loppu ja uusi alku. Olisi helpompaa

aurinko paistoi koko pitkän päivän väsymättä

Hakaniemen laita?

En tanssi ruusuilla, en. Lähinnä piikin päällä istumassa, grädde peffallani. Micro päästelee ryhävalaalle kuuluvia ääniä. Broileri alkaa heräämään syväliitoksistaan. Helpotan tuskaani valmistamalla Thaikku hässäkkää. Auringonvalon puute on vakava asia. Jossain pikkupikku aivolohkossa alue 51 ei saa tarvittavaa valoimpulssiaaan. Räpsäykset ohjautuvat johonkin muuhun lohkoon, jossa niitä ei välttämättä niin tarvita.
Tulee kalpeus. Kalpealla ihmisellä, joka  pimeydessä vaeltanut ( olosuhteiden uhrina ) 5 kk: tta, ei voi olla kovin valoisia ajatuksia itsestään, ympäröivästä elämästään ja eläimistöstään, johon ihmisetkin lasken kuuluvan. Tuijertava tuuli, pakkanen ja taivoolta tippuva kiteistö koetinkivenä kolassa myös. Mutta suomalainenhan kestää. Piipunvartta tähtäämällä ja kynnetystä maasta on kovuus aikoinaan haettu, opittu. Tosin nykypolvi ei tästä enää tiedä mitään.
Hiljasta, kovin hiljasta,
    tämä tienoo, ehtoo. Melkein kuin ehtoopuolella olisi. Ei täällä mikään liiku, ole. Toppatakit ja kyyry, mikä helpottaa eteenpäin menoa. Tuuli oksastoa liikettää, kun tarkemmin katsastaa. Tuolla meni yksi auto, punainen, siis Rahikaisen. Katainen ja katainen kansa. Jos Juice olisi elossa, saataisiin laulu Jyrki boy two.
Onneksi tulee kohta kevät. Kevät on hieno asia. Pääsee istutuspuuhiin, laittamaan pihamaata järjetykseen, rapsuttamaan sormet syyhyllä. Voi muistella/todeta, miten ahkera/ laiska tuli oltua viime syksynä. Voi keventää väli/olo asujaan. Tuntea auringonlämpö kasvoilla. Tehä pitkiä hiihto ja kävelylenkkijä viikonloppuisin. Mennä saaren makkara ja mehuporukoihin juttelemaan tai vain hiljaa mutustelemaan ja nauramaan sen yhen äänekkään jutuille. Voi siunailla samalla talven ilmat, myyrät ja kaupunkipölyn.
Ihminen on mielenkiintoinen, kait tunnettu varhainen tosiasia? Tuntea itsestä puolet ja lähiö, jossa raapustaa, tuntee sen toisen puolen. Jos tuntisi itsensä kaikkinensa, niin olisiko jotenkin toisen tai kolmannenlainen ihminen? Kotikonnuilta ääremmäs, tarjoavat jotakin, jonka tajuaa myöhemmin, jos omaa taipumusta.  Mene ja tiedä sitten...Kipukin, kasvun uikkareissa, heitetty syvään päähän . Tässäpä olisi uimamaisterin merkkiä tarjolla.
Lähden kirjastoon, lukusaliin. Siellä pitää olla aivan hiljaa tai muuten se paksusankainen, joka pitää kettuvillapaitaa, katsoo rumasti. Onneksi tulee kevät, voin aukaista sisäisen nuppuni, joka par aikaa sulkeutuu....