100:aa pitkin kesää

Kanssa hänen, haastellaan. Kerro, ilmaisee hän. Kerron, että:

Elämä on pitkävetokerroin / jääkiekkoilijan poika osaa nostaa housut / huokaisu puraisee sielua  / ennen oli kaikki toisin, niin pitääkin / haaveilu parantaa mielenterveyttä / ihmisvilinässä käsi ojentuu kahvikuppiin kuin itsestään / lohturuoassa parasta toinen osapuoli / huolettoman miehen mysteeri / täyttynyt etsii ovea, täyttymätön huonetta / ojan ylittämiseen vaaditaan loikka

Yleispätevää. Itsestäsi hieman. Kerron, että:

Tyhmiä kartan, viisaiden kanssa puhun, lapsen edessä nöyrryn / omistan sisäisen viinikirjan / kauneuden kanssa tanssin, varjot ovat painajaisissa / uteliaisuuden nyansseista valitsen vilpittömimmän  / piirtelen kiekuroita, en ole viivamies / sieluni ottaa laulutunteja / luulen suhteellisen vähän / saavun lähteelle kuin eläin / pitkät kesäpäivät taskussa kulkee

Jo vanha ystävä

Otan sinuun yhteyttä vuosien jälkeen
hiekkalaatikko vuonna 1970
Raja, jota ei saanut ylittää, eikä sitä ylitettykkään
Minun linna, minun maantie
Äidit keskustelivat, isät töissään

Soitan, ollut epävakaista
yksinäistäkin näissä suhteissa

Olet niinkuin ennenkin
jatketaan siitä, mitä tuleman pitää

Hetki, joka kasvaa

Päätetään tavata myöhemmin,
sitten kun on aika.