torstai 27. marraskuuta 2014

Paratabs


rakkaus yksin, yksin nukkuu
luontoäidin yksiössä

päivän lobbaus
liikene ympyrään
osta kaksi, laita kolmatta pihalla
tuntuu täydelliseltä, eiliseltä

mies ostaa piiskaavaa vettä. tuostako kiinni pitää, läpi pilvien humalan
sherwoodin tiikeri vaihtanut jouskaa, jakaa pakkaa avokämmenestä

lempeä olen ollut, ajatus. kivipallon pintaa huuhtoo meri, suolan kyynel
kahvilassa ämmin, vedän vettä keuhkoon. Emmi sylilapsi, silmätysten

nielaisu kuin lämmin kuppi, voin sulaa kättä pitkin reidellesi








lauantai 22. marraskuuta 2014

Next morning glory


Madonna kerä
kukka, sohvan päällys

oltiin tolalla, nyt yhtä
pizza yhdistää mielet

ajattelun vapautta
kehon vanki

harakka vetää taivaankantta
ilman raskautta

annahan kuulua
suussa arpi

Pihi neitsyt, ihmeellistä

lauantai 15. marraskuuta 2014

Päivä, vanhassa miehessä?


Uusi päivä, katson taivaalle entistä enemmän. Koetaan päivä, otetaan koppi. Rafaelin enkeli
pyrähtää ohitse. Ei tarvitse tehdä mitään.

 Ohitan nakkikioskin, torin reunan. Muuttunut nyttemmin. Juon puolipulloa viiniä keskiviikkoisin, perjantaina palaan asiaan.

Syötän pulut, kalat ja lastenlapset. Syysmuutto taivaalla. Kylmä tulee minunkin kauluksen alle.
Jos joudun soittelemaan perään, olen jonkun suhteen epäonnistunut. Valmista ruokaa en edelleenkään syö. Valmistan itse, hemmottelen polvenkorkuiset pilalle. Itseäni siinä sivussa.

Tv kertoo asioiden kulun, paljain jaloin juossut lapsi täyttää ruudun. Niin kummaa, että vedän peittoa korviin. Soiko korvissa, ei. Nukkumatti tuloillaan. Rukoilen kaikille pitkää ikää ja onnen
kantamoista.

Yöllä oikaisen koipea, otan kädestäsi. Venytän sydämmeä. Tultu yhdessä tähän, pari potkuu & liuku.












tiistai 11. marraskuuta 2014

Päivänsankari

Haluaa:
                  Uuden elämän
                  kropan
                  tupakin
                  katulyhdyt
 Saa:
                 Kukkia
                 sylin täyttä
                 halinallen
                 sykemitarin
 On:
                 Muistamaton
                 äiti
                 helpottunut
                 sängyn oma

keskiviikko 5. marraskuuta 2014

Nikkilän Mika

Mika syntyi tikkarin suuhun ja hillopurkki kätöceen. Lapin esikartano, Keminmaa. Vanhemmilla kondiittoriliike omissa käsissä. Herkkusuu. Kaupunki tunnusti voimakkaasti erästä puolueellista väriä. Kyllä kommunistikin osaa herkutella, jos liikkeitä ei ole liikaa. Mika sai äidin ternimaitoa 5- vuotiaaksi. Seuraamukset: a) Koskematon äiti - poika suhde? b) Lihominen ja makean himon suunta, jonka ei katsottu varsinaisesti johtuvan liian pitkään jatkuneesta rintaruokinnasta. Mika oli kuitenkin tottunut jo siihen, että suussa oltava jatkuvasti jotain. Coca-Colaa, jota Kemissä kutsuttiin Ameriikan juomaksi sekä tupakki, joka paheena tuli samalta mantereelta, erään Marlboro - miehen rintataskussa. Tosin, kehittyipä miehuusiässä varsin taitava suutelija himonsa myötä. Lipoi huulia ja käytti rasvaa.

 Mikaa kiusattiin, eikä osannut panna vastaan. (ehkä c:ee)  Kapitalistin poika sai erityisaseman jo lapsena. Kärsimys jalosti, eikä hillot poskipielessä. Kun tuli niin paha mieli, taittoi pullaa suuhunsa. Äidin pullapoika niin. Kämmenet hikoili, eikä osannut englantiakaan. Jännitti seurassa ja meni takalukkoon. Lohtua kaupan kautta, Oli Mikalla yksi hyvekkin. Oikeasti montakin, mutta siihen aikaan koki itsensä niin huonoksi. Poika parka. Nii, lahjakas poika piereskelemään. Ä & I eivät tajunneet viedä eräisiin laktoosin rasituskokeisiin. Pihamaalla yllyttivät sitten toiset lapset piereskelemään. Juttu lähti kerran housuista ja loppui sitten siihen. (pihamaan toiminta)

 Nuoruusiässä Mika löysi kellarin ja sieltä painot. Kellarissa oleili myös muuan Latvikaisen Pentti. Entinen nyrkkeilijä ja entinen uimahallivalvoja. Entinen siksi, että osuttiin liian montakertaa ja entinen siksi, että osui uimahallilla räksyttävään isään, joka putosi kaakeleille kera tekohampaiden. Mika käytti laktoosillista proteiinijauhetta, punttien kolinaa & jytäkkää menoa. Penttiä ei tämä haitannut, Ammoniakki toimii aina. Pistävä haju piristi ja paransi suoritteita. Karkotti myös utelijaat kuikuilijat. Mitäs täällä paskanhajussa- osaston.

  Jytäkkä poika kasvoi kasvamistaan. Rehevällä ruoalla & herkuilla kasvatettuun runkoon alkoi muodostua lihasta. Mika tykkäsi tavallaan Pentissä. Mies ei puhunut paljolti. Oli oppinut arvostamaan hiljaisuutta, silloin ei kukaan sivalla. Kannusti ja hihkui, kun ennätykset meni rikki.

Uuden kesän myötä laittoi lippiksen väärin päin. Osti hip hoppi housut ja gledjut. Melkein katu-uskottava, vaikka nuori olikin. Katsoi peilikuvaansa, laittoi leukaa pystyyn. Marssahteli ulos.
Nosti Rahikaisen, kulman kingin seinille kuin heinää seipään nokkaan. Katsoi tuimasti silmiin, sanomatta mitään. Puhekyky oli mennyt pitkällisen kiusaamisen myötä. Rahikaisen jalat potki tyhjää kuin lapsuuden uimakoulussa. Hiirenhiljaisuuus, pitkä hetki ja kiusaaminen poistui Nikkilän Mikan elämästä. Alkoi uusi sivu.

Lukiossa asiat jäi hyvin mieleen. Kiitos lapsuuden kotona olot, jolloin ei ollut muuta tekemistä kuin lukea ja pelata pelejä, (josta englanninkin oppi.) Tapasi Maijun, jolle oli äidin puolelta siunattu hämmentävät geenit, jotka ylipakkauituivat etu ja takaosastolle. Isän geeniperintöä sinistäkin sinisemmät silmät. Helppo luonne, nauru oikeassa paikassa. Päästi Mikan vulvaansa, jonka seurauksena kävivät koulut loppuun yhdessä ja menivät naimisiin.

Mikasta tuli poliisi. Poliiseilla on mulkkujen maine Kemissä. ( Jota ei loppupeleissä kukaan laske ansioksi.)  Mika oli legenda. Pitkä, 195 cm poliisi, aina hyväntuulinen. Sakkoja piti kirjoitella, mutta huumorilla. Rahikaisen poika ajoi tutkaan 101 km / 80 alueella. Ikkuna auki käyty keskustelu Youtubessa: ( Viiva tarkoittaa tässä yhteydessä; en sanonut mitään )  Jahas, jahas, no Rahikaisen poikahan se siinä.  -  . Ajokortti kiitos.  -  . Viimeviikolla näemmä sait ajokortin.  -  . Sovitaaanko,  että ajelet välikaasulla enemmän?  -  .  Millä välikaasulla? Jarrulla.  -  .  Näin sovittiin ja Rahikaisen poika ajeli välikaasulla 2 viikkoa, jonka jälkeen auto selällään ku koppakuoriainen VR:n pihanurmella. Voi vit##u - huuto kuului lähitaajamiin asti. Isän poliittisen kiihkeyden verenperintö pukeentui pojassa kaasujalkaan. Seuraavana kesänä tuli Kemiin hidasteet joka paikkaan.

Jos satut ajelemaan Kemin suunnalla, niin voi olla, että kohtaat Nikkilän Mikan. Roteva, hymy ja graniittiomenaposket tunnusmerkkeinä.


Tarina omistettu pojalleni Kassulle & hänen kavereille. Inspiraation sain tähän juttuun, kun Kassu kertoi, että Myyriä ja sykemittareita blogia oli kaverit lukeneet kouluss.


maanantai 3. marraskuuta 2014

Orastava

Vanhenen joka päivä, kumma kyllä,
mieli nuortuu
tiedän, maksan joka matkasta laskua

ennen oli kaikki toisin. Pisteestä pisteelle hyppelyä
nyt pysähdysten kautta liikkeelle, enkä tarkoita katkokävelyä

yritän välttää "parasta ennen" päivämäärää
toiseksi parhautta, itsen voittamista. Ei enää toisten vuoksi
en vieläkään puhu vaivoista. Puhun rakkaudesta
oma itse onkin suurin haaste. Nuorempana pärjäiltiin

Olla, koskettaa niitä, jotka ovat tärkeitä
olla, koskettaa niitä, jotka eivät ole tärkeitä
sydän paikallaan, jos syrjähtää,
kuolema tulee omaksi

 Ikä loppuu.