keskiviikko 30. syyskuuta 2015

Elo


elohiiri kuikistaa kolostaan
yhteiskunnan pöydällä murusia, toisia harmaita hiiriä
viisammaksi tullut, näkevä, kokevakin

missä kissa, yhteinen väri, jota pöydälle pinotaan
louskussa pala eilistä, käsi katkaisimessa

kuin paras entinen heila

tiistai 22. syyskuuta 2015

Katsaus


Kaikki keskitetään koko maassa, tehostettu ulkomaalaisvalvonta. Suomalaiset voivat olla rauhassa. Valtiovalta ei ole reagoitunut tarvittavalla kiireellä. Lamakin tuli aivan yllåttåen. Kaunis syyspäivä tulossa, ainakin länteen ja pohjoiseen. Ilta näyttää kuitenkin kaikenmaalaisille hyvältä. Yöllä liikkuu jokunen sadekuuro yli nukkuvien päitten.























lauantai 19. syyskuuta 2015

sanottava sanaksi



Elämä voi olla pitkä häämatka tai hautajaisvaatturi, miksei molempiakin                                                                
Kuolen ajalleni, onko kaikki ollut minun pituutta. Ei ole palautussopimusta. Elämältä ei olla paossa
                                                               
Nuorena kaikki oli toisin, ei enää. Olen meidän todellisuudessa, kylki kyljessä kuin ribsit pulkassa
                                                                                     
Kauhistella muita, kaunistella oma. Vaurastua hyvän päivän varalle

Täksi ollaan tultu, eikä muuksi mennä.













 

   

perjantai 11. syyskuuta 2015

Uusi aamu

    Olemme pinnallisia, pinnan alla oleva näkymätön jäävuori sulanut kauluksen alta kokonaan pois. Mihin lie mennyt? Liekkö ilmaston lämpeneminen vaikuttanut siihenkin. Huipuissamme, teräviä kiilakärkikyniä kyynärpääkiertueella. Kolisemme pintavesissä kuin hain evä, jonka pitää etsiä jatkuvasti uutta evästä. Yksinkertaistuttu olemaan jotain, mitä emme luonnostaan ole. Minua hävettää, olen tavannut ihmisiä joilla ei ole enää mitään sanottavaa. Siihenkö on pyrkimys, jotta suusta tulee tyhjänpäiväinen pyhimys.

Entä sitten? Nii, entä sitten... Ei mittään, mennään markettiin Margetan kanssa. Itsehän olen vastuussa siitä, mihin suuntaan matkaani teen. Kenen pursissa luitani liiketän. Miten ajattelen mistäkin Mäkisestä tai hänen väkipyöräisestä. Valtavirrassa hyppivät pienet silakat. Olla tammukka virran suvannossa, sieltä käsin pyörähdellä virrassa. Yhteiskunta pyrkii kanavoittamaan reitin, mutta niin.

 Kulttuuriperimämme on Gigantin uusin mainoslehti. Taas odotus palkittiin, lopsahdus postilaatikkoon. Mykiöhyökkäys janoaa uutta hörpäkettä. Eilen katsoin italialaista matkailuohjelmaa. Minusta tuli kateellinen. Joka kipolla, ruoalla, siemenellä, talolla on pitkä sosiaalinen historiansa, jota sukupolvien ajan rakkaudella vaalittu. Ihmiset selittävät ylpeän innoissaan tarinaansa, joka heille maailman tärkein juuriperimä juttu.

 Pohdimme, katsoakko Marttina ja hengenpelastajat uusimman tuotantokauden. Sinne hankittiin tissien mukaan tumma mies uikkareihin ja onko Carlssonille tulleet haglöfförssin vedenpitävät vertimet, joiden kanssa voi uida nykyään, alennettu enemmän kuin 35 % : a. Ulkoistimme itsemme pitkälle kävelymatkalle.

Aina tulee kuitenkin uusi aamu. Voi aukaista silmät uudella tavalla. Voi oppia, jos kompetenssiä tai elämän raakoja sattumuksia tuvassa tarpeeksi. Ystäväni kysyi, miten voi katsoa uusin silmin, ilman että tapahtumat aukenevat kriisin kautta? Oli pakkautunut  itserakennettuun goretexkalvoon. Mainittua olotilaa osin & tosin tavoitellaankin. Sileä rantakallio, jota ei myrskyt hetkauta.

Voiko siihen vastata, etsi tuulesi hei. Itselleni ollut merkittävää ihmisten ja asioiden välillä olevat energiakentät. Thaimaan oppigenreä. Thaikut katsovat hyvinkin tarkkaan, ( jos eivät ole turistisuhteessa), ihmisten energiakentät, levelit beibi jotka sinussa virtaa. Jos ihmisellä negatiiviset energiat, kuin suo, joka imee kaiken ympäriltä itseensä. Eivät halua olla missään tekemisissä kyseisen hikoilijan kanssa. Vinttaavat kämmenellä tylysti, että häivy edestäni. Jatkaa matkaa hän. Sama juttu neutraalikenttien kohdalla. Vastaavasti jos ihmisestä hehkuu positiivistä, avointa energiaa, alkavat he solmia suhteita vallan vastavuoroiseksi. Mutkattomasti alkaa muodostua yhteyttä ihmisten välille.

Reissun jälkeen purin henkisen repun, aloin katsomaan kaikkia suhteitani energiakenttien kautta. Totesin, että useimmat olivat negatiivisiä virityksiä, pitäen sisällään enemmän taakkaa, energia hukkaani. Oli kipeää todeta, mihin kaikkeen sukkani olivatkaan kastautuneet. Siitä sitten puhdistustyöhön. Radikaalisti luuta käyttöön, eteisestä porstuaan -periaatteella. Puhdistus vapauttaa, niinkuin vain siivous tekee. Huokaus ja pitkä tovi. Huomionarvoista on ollut myös uusien, positiivisten juttujen tuleminen tilalle. Saat sen, mistä kuolet, Tommy Helstenin sanoja mulkkaillen.

Parasta on tehdä karkumatkaa itseen. Seikkailla läpi vanhat sokkelot. No, ei siinä mitään seikkailtavaa enää ole. Se on vähän niinkuin käynti omalla ullakolla. Mielenkiintoista, tällaistako täällä? Ravotella hieman auki sitäkin, mitä vältellyt. Itseltä torjunut. Olemme helppoja pettämään itseä, pelkureitakin. Kaikki on kuitenkin vaivan arvoista. Palkinto tulee odottamatta, on vain hyvä olla...




torstai 10. syyskuuta 2015

Tupajumi

Tapahtumapaikka : Joensuulainen kerrostalo. Pyykinkuivaushuone, jossa Laamanen ja Rotakko ovat. Vuoropuhelu, jossa R on Rotakko ja sitä rataa. Kysymyksessä melkein tosi elävämmästä elämästä. Näin tapahtumaketju eteni, tai näin olen saanut ymmärtää...

R: Päivää, voiko nää pyykit olla tässä narulla vielä kuivumassa hetken aikaa, vaikka tuo pyykkitupa aikani meni jo umpeen?
L: Pitää varata pyykinpesuvuoro niin pitkäksi aikaa, että myös pyykit ehtii kuivua kuivaushuoneen puolelta
R: Minusta tuntuu hölmöltä varata klo.16.- 22. kun kerrostalossa on muitakin vuoroa varaavia
L: Varauslistan pituuksista ei tietääkseni ole valitettu
R: Nii, voiko nää kuivua. Meneehän pyykkikoneen pyörittämisessä 45 min, niin hyvin ehtii kuivua silläaikaa tyhjillä naruilla. Otan sitten pois, kun tyhjennät koneen
L: Tykkään, että on minun vuoroni ja kaikki paikat tyhjinä. Pitäisi puistaa nuo pölypallot lattialta joka vuoron jälkeen
R: Nuo oli jo lattialla, kun minä ripustin pyykkini. Joten en niitä varmaankaan lattialta nouki.
L: Järjestyssäännöissä sanotaan, että joka vuoron jälkeen pitää puistaa.
R: Niinkuin jo sanoin, joku oli jo laiminlyönyt ennen minua
L: Pitää varmaan soittaa isännöitsijälle, jotta laiminlyötte taloyhtiön järjestyssääntöjä
R: -
R: -
R: Teidän koira muuten on alkanut haukkumaan öisin yhä enemmän
L: Ei se meidän koira ole
R: On se, taloyhtiössä ei muita koiria ole, enkä usko, että vaimoannekaan voi syyttää
L: Meidän mielestä Ruffe ei hauku
R: Olette tottuneet siihen. Päivisinkin haukkuminen lisääntynyt. Vanha koira ei varmaan jaksa olla     yksin pitkää päivää.
L: Käymme ulkoiluttamassa Ruffea ruokatunnilla
R: En ole kyllä huomannut kertaakaan
L: -
L: -
L: Okei, annetaas tään jutun olla. Pyykit voi kuivua sen aikaa, kun ensimmäinen koneellinen on pyöritetty. Sitten haette ne pois
R: Asia harvinaisen selvä

L: Et kulta arvaakkaan, millainen idiootti tuo naap...
R: Et kulta arvaakkaan, millainen idiootti tuo naap...

lauantai 5. syyskuuta 2015

Jänis ja kettu

Loikki loikkimistaan, haistoi porkkanan, tuulahdus kettuakin ilmavirroissa. Mietti, tyhjällä
vatsalla pääsisi varmuudella pakohon, koti rakohon. Nälkä kurnutti sokkeloissa, rohkeus ajoi loikkaa eteenpäin. Lahtelan porkkanoita pitänyt silmällä pidemmät ajat. Tähän aikaan aika parhain, kypsäkin. Emäntä kaupungin ostosverkossa ja puolisokea isäntä aamu-uutisten parissa kuluttaa lempi - istuinta. Laiska koira syötetty kupille, muut Veikot poissa.

Kasvimaan laidassa, käpertyi tillin pariin. Nuuhkaisu, kuikkaisu up and down. Tuulet kohdallaan.
Rouskutteli oranssia palkoa, söi vihreän osan, kaiken. On hyvää. Lähdenpä tästä kohta käpälämäkeen. Vielä mahtuu verkkoaidan ravosta tämäkin rosvo.

Kettu, paikoillaan valmiit nyt! Siitäkö meinaat ruoka - aikaani tulla? Repolainen, kelpo rotta, olet totta. Tuulenko alapuolelta tulit. Haluatko lopettaa tarumme, vatsasi täyttyy syötävistä muutenkin? Tämän jahtausprosessin päättää, vai vieläkö yksi tchäänssi. Olenhan viimoinen jälkeen jäänyt jänö.

Puhut vakavia yltäkyllä. Päivänihän päivän kierrosta elelen, sitä samaa rataa jatkuvaa. Olet poikkeus, päästän sinut pälkähästä. Jälkikasvusi tarjoaa vielä uudet hyrrät.

Olet ketuksi armelias. Siispä hyvästä kerron, että kuonosi myös viipymättä tilliin paina. Hetken katsoivat toisiinsa nämä viattomat luontokappaleet. Kettu teki käskettyä.

Isäntä uutiset lopetti, silmillensä lasit opetti. Kiikarilla siintää katse kasvimaan kylkeä. Hyvin öljytty haulikko vierellä. Niitä on ollut riesaksi asti ajatuksella.

Jänönen tunsi talon rytmit. Kettu sanoi kiitos, niinkuin kettu sanoa voi. Älä minua kiitä, vaan olosuhteita. Jänis otti pientä loikkaa länteen päin, kettu puolestaan alapuolelle tuulten. Pysähtyi, vilkaisi kerran taakseen, niinkuin ketut tekevät. Jatkoi sitten pujotellen matkaansa.

Isäntä poistunut ikkunasta lantalan suuntaan. Koira nukkuu kupin ääressä, nähden unta häränhännästä.