torstai 26. maaliskuuta 2015

Myyrä & Mäkinen

Myyrä kolossansa myyryää. Työntää nokkaa pidemmälle, puskee multaa. Vahva nokka tai kärsän puolikas. Takkuturkki kosteissa multapaakuissa. Sokeana, mutta tarkan nenänsä kanssa etenee Mäkisen pihamaalla.

Mäkinen, joka oli huomannut yhteiselon alkaneen kevään versoessa. Rikkakihvelissä oli talven aikana uunissa poltettua tuhkaa, jota rientämään meni puna ja mustaviinimarjoja kohden. Sinne ripotteleman tuhkat keväthankien päälle, niin vott, taatusti kasvaa isommat marjat kuin aidan toisen puolten. 
Perk#le, rikkakihveli ja Mäkinen kaaressa hohtavan hangen yllä. Pieni pöllähdys, tuhkalaskeuma peittää hetkeksi auringon. Sirottumaa vattupusikoiden viereen ja Mäkisen yläkropalle. Tarkastelu osoitti tapahtuman syy - seuraussuhteen. Hangesta pilkoitti kovettuneen multakasan kärjellinen huippu. Monotti kasaa ja loukkasi jalkansa. Yöpakkaset ovat purevia vielä maaliskuun lopun puolella.

Vai tämmöistä peliäkö täällä, nokkani alla? Edellisestä takapihan vierailusta oli kulunut aikaa. Syksyn haravoinnin jälkeen takapihaa oli katsottu vain olohuoneen ikkunan läpi. Mäkinen antoi katseensa siintää kuin John Wayne, josta tykkäsi. Oli tullunna jo pälvipaikkoja, Oli 1000 neliöötä omaa maata. Lunta niin vähän, että kohoumat näkyivät joka puolella. Tulkinta sai Mäkisen raivostumaan. Toinen pieni pimennys. Täällähän on mellastettu koko talvi kaikessa rauhassa. Niin, oli ollut lauha talvi, eikä routakerrosta kunnolla päässyt muodostumaan alkutalvesta. Kevyttä pakkaslunta ja siitettä, jonka alla on hyvä myyränkin käyskennellä.

Myyrä kuuli Mäkisen mekastuksen. Pinnan jäätyneitä käytäväputkia pitkin ääni kulkeutuu verkostossa hyvin. Piti itseään onnekkaana, jotta oli löytänyt tällaisen maapaikan omakseen. Ruokamultaa oli melkeinpä 50 cm. Ei ne nykyään laita kuin pienen pintakerroksen silotetten. Maa oli vanhaa ja mullasta löytyi kesäisin kasvien ja kukkien sipuleita, jotka eivät olleet jaksaneet enää työntää versoa pintaan asti. Mäkiselle heitti useimmiten kesäloman alkajaisiksi ryyppyputken päälle. Nurmikko jäi leikkaamatta ja hoitamattomaksi.Toissakesänä oli hajonnut ruohonleikkurikin, jonka takuuaika oli juuri mennyt umpeen. Mäkinen osti kaveriltaan halvan räikän, joka leikkasi toispuoleisesti, koska terä oli niin epäkurantti, eikä Mäkinen raaskinut ostaa uutta terää, kun se olisi maksanut kolminkertaisesti kaverille maksetun summan. Bensaa imi kaksinverroin ja ajallinen kulumakin työstä kasvoi melkeinpä puolella.

Naapureille kehuskeli, mitenkä sai halvan hyvän koneen tilalle. Naapurit ihmettelivät, että näyttäisi leikkaavan vähän toispuoleisesti. Sateen jälkeen tahi aamukasteen jäljiltä mikä tahansa leikkuri leikkaa noin. Leikkuuajat oli sen keskustelun myötä päätetty.

 Ei Mäkisestä myyrälle, vai pitäisikö sanoa myyrille, paljoa vaivaa ollut. Ihan harmiton vuokralainen maan päälle. Piti nurmikkonsa hoitamattomana ja pitkänä. Ei ollut lapsia enää paikan päällä ja trampoliinikin lojui käyttämättömänä nurkan perukoilla. Kissoja ei ollut ja koiria inhosi.

Nuorempana Mäkisillä oli ollut mansikkamaa takapihalla. Nuoruuden ja rakkauden huumassa laitetaan kaikkea kasvamaan. Parasta jenga jengaa istutettiin. Loppusyksystä rupinen sato. Mäkinen laski kertyneet tuhohyönteiset ja toukat. Osti sitten puutarhan ensyglobedia kirjan. Totesi positiivisesti, että meillä on kahdeksasta mahdollisesta tuholaisesta vain seitsemän. Missäs se yksi laji oikein luuruaa? Kaiken olivat tehneet istutuspuhissa väärin ja sen aikainen paras kaveri, joka oli myynyt parhaat pistokkaat, ei ollut enää tämän aikainen paras kaveri.

Muisti kirjan olohuoneen kirjavitriinistä, viihreäkantinen, 1200 sivua. Perehtyi ja totesi, ahaa - sielläpä möyryääkin kontioinen. Kontioinen, joka on rauhoitettu Suomessa, koska niitä ei ole tarpeeksi maaperässämme. Listit ja jos jokin kettutyttö tai haukanrengastaja tapahtuman näkee, olet valtiolle velkaa 15 euroa ja häpeän, jota ei voi mitata rahassa. Mäkinen istuuntui, koska asialla oli vakavuus. Lauantai aamupäivä. Vaimo oli mennyt aamuvuoroon vanhainkotiin ja hänelle oli lohjennut mieluisa uuninlämmitys.Tilkka eilistä, jonka kaatoi lasiin. Miettii...

Alkoi kuulua lorinaa. Myyrällä, tai nyt jo kontioseksi nimetty, on tarkka nenä. Vahva tuoksu alkoi levitä, josta ei pitänyt. Mäkinen oli joskus istuttanut Käpälämäki myyräkartoketta nurmikkoon 5 pussia, joka kontiosenkin laskuopin mukaan teki 500 valkosipulin tuoksuista pastillia työnnettynä 15 cm syvyyteen sotataktiikalla. Tästä et mene läpi. Mäkinen sai ahdistettua nurkkaan ja melkeinpä muuttopuuhiin. Sitten Mäkisen selkä oli krampannut ja joutui 3 viikon sairauslomille. Esimiehelle oli sanonut, että omasta mettästä olin puita kaatamassa ja selkä paukahti jumiin.

Niin tai näin, nyt oli jotakin uutta tapahtumassa. Tuoksu levisi maaperään syvyyteen. Kontioinen kipitteli koillisnurkan suuntaan, jossa pesä ja pesueet majailivat. Täälläkin oli vastenmielinen tuoksu. Pohjoispääty, joka puolla. Niinkuin ihmislapsella, myös kontiolaisella oli pakoreittinsä katottuna. Nyt on lähdettävä!

Aikansa kun istuu, niin aina jotakin keksii. Ajattelutyötä helpottamassa eiliset tilkat ja päivän uusi pullo. Myöskin vaimon puuttuminen kotoa, oli bonusta. Sai aatella luovasti. Pihinä, mutta uutterana miehenä omisti Itäbensaa 1000 litraa. Siihen oli pitänyt tehdä eräskin reissu. Oli ollut hänelle eräänlainen elämäntehtäväkin vuosien ajan. Mitä kaikkea muuta halpaa tuli samalla tuotua perheelleen, jonka sitten muisti kertoa työpaikan kahvihuoneessa. Ei vaikuta moottoriin, hyvin kulkee. Ei siitä mitään katkua tule. Neula nousee sataseen, ku kaasua polekee. Makkaratkin mitä vielä, kaikki Suomessa tehtyjä!

Pumppasi bensan ensin muovijerryihin, joiden vetoisuus 30 litraa. Oli kartoittanut suurimmat jäiset tuloaukot, joita oli käytetty eniten. Vähän pyöristyneeksi mieheksi, joka nilkuttaa - liikkui ihmeen ketterästi. Kaateli bensaa jerryistä talon kahta puolta. Päätti lasauttaa ensin 500 litraa ja sitten tarvitaessa loput. Tuntiin oli 500 litraa bensaa kaadettu koloihin mökkinsä ympärille.  Uuuttera mies, niinkuin oli aikaisemmin mainittukkin. Hihitteli itekseen, nuuhkippa nytten. Päästi hörönaurun ja katsoi sitten tien suuntaan ettei vaan kukaan nähnyt remakkaa. Saattavat hulluna pitää muuten.

Jos tulitikun raapasisi, niin perskarvat myyrältä kärähtäisi. Taas hörönauru, muttei katsetta enää tiensuuntaisesti. Pitävät minä pitävät. Lentäisivät myyrät sinitaivaalle jäisestä putkesta kuin haupitsista. Myyräsadetta luvattu tälle päivälle. Pakkohan se on kokeilla. Heitti jäiseen onkaloon palavan tulitikun. Hulmahdus, kuin kesäyössä ja kulmakarvat sekä isältään peritty vanha nikita jäykistyivät. Wau kommentilla seuraaville onkaloille. Hulmahdus taas, muttei putkesta lentäviä karvapalloja näkynyt. Kaikkiin onkaloihin oli heitetty palava tulitikku. Bensasäiliön mittatikku osoitti, että maahan oli pumpattu 700 litraa bensaa. Oho, hieraisten samalla kärähtänyttä naamaa.

Kontionen omaa sellaisen verkoston ja verkostoajattelun, josta moni päivän yrityskonsultti näkisi mielellään unta. Sulkemalla sivuonkalot ja yhdistämällä pääkäytävät yhtenäiseksi, kontioinen sai aikaiseksi sen, että Mäkisen talon alla olevaan talvivarastopesään alkoi virrata bensaa. Pesä sijaitsi suoraa talon alla, koska myös kontioinen tykkäsi lämpimästä. Jäisiä ja kovettuneita käytäviä pitkin hyvä Itäbensa virtasi vuolaasti talon alle.

Ensin Mäkinen näki savua talon toisessa päässä. Nyt taitaa olla turkki tulessa vaihtui kirosanaan, joka mainittiin tarinan alussa. Talvivarasto sijaitsi talon keskellä ja tuli alkoi levitä lattiapohjan kautta. Itäbensan paloherkkyys lienee samaa luokkaa Suomibensan kanssa. Poroiksi asti meni. Palokunta esti tulipalon leviämisen läheiseen varastoon ja bensasäiliöön, jossa oli bensaa mittarin mukaan 300 litraa.

Muuan vihreäkantinen kirjanen repattaa hiilloskasan päällä. Mäkinen tepastaa ja repäisee sivun irti. Katsoo kuin keräilykorttia. Nokisessa kädessä sivu 725- jossa mainitaan, että myyristä ja kontioisista pääsee eroon vain muuttamalla. Mäkinen istuu hiilloskasaan. Juoma, joka helpottaa ajattelua, tilkkasessa. Ajattelee vaimoa, jolle naapurit ovat soittaneet. Tulee kohta pihamaalle, jota kodiksi kutsutaan.







keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

Q ja puu

Tehdas varjoinen
saapui Bosse
painaa kaasun, ehdottoman

Marjatta rakentaa totuutta
tulee vastaan kuluneissa vaatteissa
Sai aikaan minkä halusi
kiire syömään, ei ole ehtinyt

Pertti metsäkoneen rattaissa
jäi eläkkeeelle
Rakensi talon, eikä katsonut taakse
kaataa puun lapsuuden maisemasta

Liisa uudessa onnessa
säteilee nuoruusvuosia
Kysyy, otatko lisää
lapset rivissä, omatkin

Soitan sinulle lurituksen,
paremman hetken

Ollaan torstaissa


















perjantai 6. maaliskuuta 2015

Oi taajamaamme

Kaikkea turhaa kaiken keskellä
talven ottamia kuvajaisia
olemme kuin ollaksemme totta, päivän sanassa
sateenkaaren saa taivaalta, soljen kiinalaisten kaupasta

Juttuja, tuttuja
muistellaan menneitä, nykyistäkin
kiedottu pesä huutaa digiä

On valon aika
olemisen tarkoituksesta tulee totta
puhdistuksen telaketjut liikkuvat
paukahdus ja ilma tuoksuu uudelle
keväälle

Laita nappi rintaan ja kukka, joka
heittää vettä





.

keskiviikko 4. maaliskuuta 2015

epävakaista?

Rautainen huti seiskalla
ulapan & aavan hiiskunenä
tipaton talonmies

        laskeutua kuin pöly, untuva
         imurin päälle
          epävakaista, epävakaista
             jokapaikan joku pyytää tupakin

                sisintä vuotaa paperille, halpa nostaa hintaa
                   portsari pauloissa naulakon

     Punos, jota alan
     rakennan leijan
     meidät tuuleen

           tulee alas kuin puolivahingossa,
                               mennäkseen korkeuksiin
                                                         pilvien taakse

                                     Aurinko sinisilmä
                                         onnekkaita tervehtii