keskiviikko 27. heinäkuuta 2016

Elämäntaittelija

Elämäntaito-opus iloitsee kädessä. Nyt teen arjesta parempaa ja sisäsivuilta saan hotshotit vkonlopun viettoon. Laguuniin niin, että purjeet hulmahtaa venhossa. Santaan kuin pien perhonen laskeutuu siro luupöytä. Pelkässä ykkösjutussa kiinni, hetken hiutaleissa. Tukka taakse kammettu, pitkää hyvää edessä, jota elämäksi kutsutaan.

Tsemmoista, opus kertoo vuoluvirtojen löydöstä, siivoamalla minuuden nurkkaa. Hoidatpa puutarhaa, istut ihmisvilinässä tai jonkin pirrassa. Saat mitä haluat, kirjaa palastelemalla & miettimällä. Hinkkaa ja puunaa, käytä sisäistä pepsodenttia. Puhjeta Cheekkoseksi vaikkapa Varkauden ABCn suunnalta.
.
Miten voi hukkua kaiken keskeltä? Ihminenhän on reikäinen olento, josta löytyy syöttö ja poismenoputket. Antaa virrata ja tulla luonnollista reittiä ulos. Sielun röörit; ystävä tai citalopram orionin tähdistöstä auttavat aina.

Palautua sivuluisusta raiteille? Muistan, miten Tex Willer laittoi tupakiksi ja sanoi kaikki ulkomaalaiset sanat Tonton viereltä. Vai mikä sen inkkarin nimi nyt oli? Loogisesti etenevä mittarimadon toukka. Niin oikeata siinä vihreydessä. Aina voi halata kalliota tai uskoa paremman pukumiehen puhetta, joka tavoittelee sielusi pimeintä kolkkaa.

Hyvästä alusta ei tule koskaan pohjatonta mutkaa. Kenellä hyvä alku on, pieni lyömäsoitin helähtää kauniisti päivien rummussa. Tulin, näin ja voitin, mutten löytänyt kotiin? Maalaisjärki ei etsi itseä. Pokemonit voi kerätä yhdessä.

Luin kaikki viisauvet, hyvin nukutti. Aamusta paremman ihmisen jalalla paikkaan, jossa seuraavat 8 tuntia silmänpaossa aurinkoa, sosiaalista verkkoa kutoen. Elämä on kaunis, väärää lehteä ei ole.




*omistettu kaikille eksyneille, insinööreille ja muuten suuntaa hakeville






maanantai 18. heinäkuuta 2016

haukata pala maanantaita

Ystävän soitto; kertoi olevansa huolissaan minusta? Minusta, siis. Blogikirjoitukset olivat muuttuneet liian negoiksi. Kerroin, että sellainen maa Suomi on. Negatiivinen myy ja tiedottaa. Katsoppa uutiset ja laske lehdistä positiiviset otsikot. Ei suomalainen jaksa kokea liian positiivisiä fiilareita, sellainen alkaa vituttamaan kanta-arkistossa. Mitä nuokin nyt; luulee, olevansa, tekevänsä, ajattelevansa, tulevansa, menevänsä jne... Olemme hetken hurmos lapsia. Rakastuminen, rahallinen sattuma tai naapurille tapahtuva epäonni nostattavat hetken sallittua mieltä. Humaltumisesta ei tässä yhteydessä puhuta. Muu aika vuodesta menee pohtien, katsellessa ja kumppanin kanssa.

Voidaan kaikki ryhtyä Elastisiksi. Lauletaan pitkät päivät onnen täyttymyksistä, miten fiiliksissä myrskytkin jotakin. Ketä positiivisiä voisin nimetä? Tämä tämä vanha rouva, joka vetää jumppaa edelleen Hyrskylän mutkassa, jolla hevosennauru. Kuka se nyt on?  Mika Häkkinen, koska pysyy kaukana Suomesta. Kimi Räikkönen, koska ei avaa suutansa. Noniin, Ilosaarirokin jälkeen, maanantai aamusta ei tule yhtään positiivistä henkilöä mieleen. *Tiedepuisto! Joensuun torilla on yksi iloinen narkkaripoika, joka lauleskelee piikin saatuaan.

Kaikesta on helppo tehdä parodiaa. Kun sana hallustaa ja työpäivä odottaa 2 tunnin päässä päästä. Olemme tutkimusten mukaan, maailman onnellisinta kansaa. Jokaisen meistä kannattaa tarkata uudelleen lähiympäristö ja pyöräyttää ne 360 astetta pallokameralla. Tältä onnellisuus näyttää.

Mikolle loppukaneettina, ei hätää. Asustan edelleen putkessa, koska miesaivoni pakottavat minut tänne. Valoa nään ja valoa kohden tulen aina menemään. Luonteeni kun näin kirottiin. Ottakaamme valittua kädestä, katsetta silmiin ja suusta lähtekööt hyvän maanantain toivoitus!




* Heureka huudahduksen Joensuu korvike


lauantai 16. heinäkuuta 2016

läheisyys

voi kukkako   ihoasi pitkin tulla   lennätkö tiehesi   vai   halajatko mettä   meistä