Päivänvalon porttivahti pyytää tanssiin
kostunut mies, kyhmyjen kyhmy
tanssittava pirunvalssi
pidettävä helmasynnistä kiinni
suupielet hankaavat vauhtia
pyörteheen pyörtyy
tainnuttava panos
haaveiden multakutri
Mistälie herää
tähdet kiertävät silmäin yllä
yömyöhä, joku tulee lähelle
pelko, aamu hyppää varpailla
torstai 30. heinäkuuta 2015
Kahden jalan
Taivaltaan päin
nähneet everything
aurinkoinen päivä
yllättää
tuoreet saappaat jalassa
notkeat selät
reppu kirveetkin
hymy elämälle liikettää
pilke alta kulmain
Riisuttava kaikki
olla vahva heikkoudessaan
iät ajat tienneet
luonto, omakin
karaistaa
rohkeus ei pettänyt
koskaan jättänyt
Itikan puremassa
hillan korvessa
hiljaa tai naurulla
etenevät tarpomatta
nähneet everything
aurinkoinen päivä
yllättää
tuoreet saappaat jalassa
notkeat selät
reppu kirveetkin
hymy elämälle liikettää
pilke alta kulmain
Riisuttava kaikki
olla vahva heikkoudessaan
iät ajat tienneet
luonto, omakin
karaistaa
rohkeus ei pettänyt
koskaan jättänyt
Itikan puremassa
hillan korvessa
hiljaa tai naurulla
etenevät tarpomatta
keskiviikko 29. heinäkuuta 2015
Istumme sadepäivän kanssa yhtä mittaa
Vierivä kivi ei sammaloidu, minne matka ies
sateen jälkeen pidempi syksy, kauppamies
kirjoitusasu valepuvussaan
voiko seitsemän ihmistä olla paikan armoilla
paljon pisteitä, mustetahra aivastuu paperille
turhuuden rovioon lisähalko
suudelma, tuo varainsiirtovero
ajansaatto näkee eri tavalla
Istumme sadepäivän kanssa yhtä mittaa
päivät eivät kulu
huokaisu tuolilta, meinaa pudota kuin kissa mielitietty.
sateen jälkeen pidempi syksy, kauppamies
kirjoitusasu valepuvussaan
voiko seitsemän ihmistä olla paikan armoilla
paljon pisteitä, mustetahra aivastuu paperille
turhuuden rovioon lisähalko
suudelma, tuo varainsiirtovero
ajansaatto näkee eri tavalla
Istumme sadepäivän kanssa yhtä mittaa
päivät eivät kulu
huokaisu tuolilta, meinaa pudota kuin kissa mielitietty.
sunnuntai 26. heinäkuuta 2015
Laihduttaminen
Laihduttaminen on mukavaa puuhaa. Saa käyvvä vaa`alla monasti mittauttamassa ihteä. Astella puntarille höyhen askeleilla. Jospa tällä kertaa tärppäisi? Miten minusta on tullut näin iso, vaikka ennen olin pieni ja kauniin / komean huomaamaton. Pohtia millä tapaa ja mistä sarvesta aloittaa väännöt. Voipi ostella mömmöt / mämmöt / hämmöt ja buukkendaalit.
Hankkia itselle oma persoonallisuusRaineri, joka pitää huolta pakaroiden oikeasta kulmasta ja kyykyttää sinua niinku pittääkin. Yhdessä ähkimme läskeistä eroon ja lyömme lopuksi ilmaläpsyt. Olimme hyviä tänään, mutta huomenna on uusi päivä. Jos rahaa roskan verran tai itserispektii, niin voi soittaa Jutalle tai Bull Mentulalle. Minäkin haluaisin tollaiset pääkallopoimut ku sulla, entäs se 9 viikon treeniohjelma täsmäävillä aterioilla?
6 kiloa on tippunut 3:ssa kuukaudessa. Minulla oli takapersuksessa hyvät poimut, joihin kaikki housut mukavasti asettuivat. Ei tarttenut vyötäkään ja mahakin sopivasti kiristi nappeja etupuolelta. Olipa mukava olla. Entisen pakkipuolustajan persus, jolle jäi takatukka ja nuuska. Nyt sitten kaikki housut lähtee tippumaan painovoimaa kohden. Joutuu vaatekaupoille ja kalliiksi tullee.
Pyörällä tullut hinkattua. Harmittaa vietävästi Joensuun Niinivaaran jyrkissä ylämäissä, kun tiukkapyllyne fitnesshirmu pyyhkäisee ohi. Jotta on Jutta tai saa käsipuoleen nykyisen menestyvän kiekkoilijan, on monta mäkeä poljettava vielä yksin.
6 kiloa iloani on lähtenyt luomusti. Sisäisestä Sarasvuodosta tehdä ihrakasoille jotakin. Sisäinen on ulkoista ja ulkoinen sisäistä. Ei nolla, olin unohtanut miten hyvä mieli tulee, kun kroppa alkaa tuntua omalta. Nuorempana kuitenkin juostiin kiusanteon jälkeen karkuun, eikä jääty koskaan kiinni. Samaten, kun nuoret naiset aiheuttivat hämmennystä rinnan alalla ja alapäässä, peilistä katsottuna hauislihakset kasvoivat tasaisen varmasti. Paras kaveri ja kroppa eivät koskaan pettäneet.
On komppaavampi olo. Aamun jalka kepeämpi. Kehon pienliikehdintä vilkkaampaa. Hitaat, pyöreät, laiskan lepposat liikkeet jääneet takamaastoon. Mieli, tuo päivän meili, toimii terävämmin. Kohta lähden urkkakauppaan, ostan tragikoomisen trikoon, joka puristaa cocoon. Paremman pyörän, joka ei kalpene ylämäissä. Ilmanvastusta leikkaavan tuulipuvun. Täsmäruokailupaketin ja vauhtilasit.
Hankkia itselle oma persoonallisuusRaineri, joka pitää huolta pakaroiden oikeasta kulmasta ja kyykyttää sinua niinku pittääkin. Yhdessä ähkimme läskeistä eroon ja lyömme lopuksi ilmaläpsyt. Olimme hyviä tänään, mutta huomenna on uusi päivä. Jos rahaa roskan verran tai itserispektii, niin voi soittaa Jutalle tai Bull Mentulalle. Minäkin haluaisin tollaiset pääkallopoimut ku sulla, entäs se 9 viikon treeniohjelma täsmäävillä aterioilla?
6 kiloa on tippunut 3:ssa kuukaudessa. Minulla oli takapersuksessa hyvät poimut, joihin kaikki housut mukavasti asettuivat. Ei tarttenut vyötäkään ja mahakin sopivasti kiristi nappeja etupuolelta. Olipa mukava olla. Entisen pakkipuolustajan persus, jolle jäi takatukka ja nuuska. Nyt sitten kaikki housut lähtee tippumaan painovoimaa kohden. Joutuu vaatekaupoille ja kalliiksi tullee.
Pyörällä tullut hinkattua. Harmittaa vietävästi Joensuun Niinivaaran jyrkissä ylämäissä, kun tiukkapyllyne fitnesshirmu pyyhkäisee ohi. Jotta on Jutta tai saa käsipuoleen nykyisen menestyvän kiekkoilijan, on monta mäkeä poljettava vielä yksin.
6 kiloa iloani on lähtenyt luomusti. Sisäisestä Sarasvuodosta tehdä ihrakasoille jotakin. Sisäinen on ulkoista ja ulkoinen sisäistä. Ei nolla, olin unohtanut miten hyvä mieli tulee, kun kroppa alkaa tuntua omalta. Nuorempana kuitenkin juostiin kiusanteon jälkeen karkuun, eikä jääty koskaan kiinni. Samaten, kun nuoret naiset aiheuttivat hämmennystä rinnan alalla ja alapäässä, peilistä katsottuna hauislihakset kasvoivat tasaisen varmasti. Paras kaveri ja kroppa eivät koskaan pettäneet.
On komppaavampi olo. Aamun jalka kepeämpi. Kehon pienliikehdintä vilkkaampaa. Hitaat, pyöreät, laiskan lepposat liikkeet jääneet takamaastoon. Mieli, tuo päivän meili, toimii terävämmin. Kohta lähden urkkakauppaan, ostan tragikoomisen trikoon, joka puristaa cocoon. Paremman pyörän, joka ei kalpene ylämäissä. Ilmanvastusta leikkaavan tuulipuvun. Täsmäruokailupaketin ja vauhtilasit.
perjantai 24. heinäkuuta 2015
Big One Sugar
Olen tässä,
ritari iässä
Unelias jättimäinen
Juon enemmän kuin tiedän
huominen, huominen ja huominen
asiat kertaantuvat
Onneksi nytten on nytten nytten
Hapotanko pakarani pähkinöiksi,
some helmiksi. Ajat ovat muuttuneet,
minusta tulee sama
olenko minäkin jonkinsortin kiintiöpakolainen?
Rakastan ajatuksia,
jotka eivät kokonaisuutta hyväile
sadepäivä sadepäiviä
itseäni kohden, kahden ratoksi
Perjantai
uusi lähestyminen,
lähiötiikeri herää kynnykseltä
perjantai 17. heinäkuuta 2015
Jo tavallinen mies
I
Lähikauppaan kävelee
ostaa leipää maitoa makkaraa
perusteet päivälle
ei kiitos ässäarvoille
leimoja ei ole tullut kerättyä
pihamaalla tupakiksi
nyökkää rollaattorimummolle
kohteliaisuuden sana
kerrostaloa kohti
parvekkeella lempi - istuin
tupakiksi
koivujen heilumista
pohtii kesää
kännykkä soi kovalten
rintataskun pielestä
kertoo että päivä kulunut näin
iltaa olisi vielä edessä
II
Kalalla hyvät apajat
saapuvat lämmitettyyn saunaan
jätkäporukka lauteiden
miten ennen oli
ääni jo käheä
kuuntelevat toisensa
vihta paukkaa
saa kyydin kotia
istuimellaan
tupakki
koivujen heilumista
pojat pelaavat palloa
yksi harhauttaa toista
Pohtii mennyttä iltaa
aurinko taittuu kerrostalon kulmaan
syö kalan lopun
kömmähtää sänkyyn
vilkaisu kelloon
nukahtaa saman tien
tiistai 14. heinäkuuta 2015
One hundretti
Jopas jopas. Sata kappaletta blogikirjoituksia tulla tupsahti täyteen. Enpä olisi uskonut määrää. Alun ja perin oli tarkoitus piettää päiväkirjan tapaista seurantaa. Katsoa sitten kirjoitusten kautta, mitä kaikkea minussa on tapahtunut kuluneen vuoden aikana. Nähdä myöskin textuurin välistä pilkottava hammaskeiju.
Paljon on ollut pojalla asiaa sekä asiattomuutta. Nuorempana tykkäsin kirjoitella kaikenlaista. Sumuisten vuosien aikana tämä taipumus tuppasi unohtumaan. Piirustaminen ei ole tullut vielä takaisin. Kouluaikoina tein pilapiirroksia opettajistani. Näytinpä kuvat vielä kansankynttilöille. Liekö kuvien onnistuminen korreloinut osaltaan koulumenestystäkin. Mene ja tiedä. Kovin monta kertaa eivät pyytäneet saada piirroksia omakseen.
Tarkoituksenani olisi niputtaa joitakin sepustuksia yhteen ja tehdä niistä jälkipolville kirja. Jättää siten itsestä muutakin maaperälle, kuin tuhkakuppi. Eräs ystäväni sanoi aina, että joka miehellä pitää olla elämänsä aikana iso torni. Mielestäni tähän ei liittynyt mitään fallossymboliikkaa, eikä kyseessä ollut pienimunainen yksilö. No, rakensi sitten torninsa takapihalle, josta tähysteli lintuja tai vaan muuten pakeni arkea korkealla sijaitsevaan asumukseen.
Itse olen aina haaveillut painetusta sanasta. Kun jälkikasvuni kasvaa, jälkeni jää ehkä elämään heidän tuleviin tarinoihin. Niin paljon kuin meissä on lempeä & iäisyyttä, niin paljon meistä myös jäljelle jää. Kun jättääpi aika tää. Näin Eino Leinovin mukaan. Pitää hyvin paikkansa. Kirjasta saa hyvän kyytipojan matkan taittoon.
Jatkan kirjoittelua, jos jotain tulee mieleeni. Mielestäni kun ei aina tiedä. Välistä vallaton ja pirulainenkin...
Paljon on ollut pojalla asiaa sekä asiattomuutta. Nuorempana tykkäsin kirjoitella kaikenlaista. Sumuisten vuosien aikana tämä taipumus tuppasi unohtumaan. Piirustaminen ei ole tullut vielä takaisin. Kouluaikoina tein pilapiirroksia opettajistani. Näytinpä kuvat vielä kansankynttilöille. Liekö kuvien onnistuminen korreloinut osaltaan koulumenestystäkin. Mene ja tiedä. Kovin monta kertaa eivät pyytäneet saada piirroksia omakseen.
Tarkoituksenani olisi niputtaa joitakin sepustuksia yhteen ja tehdä niistä jälkipolville kirja. Jättää siten itsestä muutakin maaperälle, kuin tuhkakuppi. Eräs ystäväni sanoi aina, että joka miehellä pitää olla elämänsä aikana iso torni. Mielestäni tähän ei liittynyt mitään fallossymboliikkaa, eikä kyseessä ollut pienimunainen yksilö. No, rakensi sitten torninsa takapihalle, josta tähysteli lintuja tai vaan muuten pakeni arkea korkealla sijaitsevaan asumukseen.
Itse olen aina haaveillut painetusta sanasta. Kun jälkikasvuni kasvaa, jälkeni jää ehkä elämään heidän tuleviin tarinoihin. Niin paljon kuin meissä on lempeä & iäisyyttä, niin paljon meistä myös jäljelle jää. Kun jättääpi aika tää. Näin Eino Leinovin mukaan. Pitää hyvin paikkansa. Kirjasta saa hyvän kyytipojan matkan taittoon.
Jatkan kirjoittelua, jos jotain tulee mieleeni. Mielestäni kun ei aina tiedä. Välistä vallaton ja pirulainenkin...
lauantai 11. heinäkuuta 2015
Koivu & auto
Vain hän, hiusneula
koivussa sydän
ohikko ajamme
annat tulta
hymyilet pohjaton
mutka rajaton
edessä karies
flippaamme, niin edelleen
tuhkaskidi ilmassa
paukahdus, ontto kumu
pysäytyskuvan haju
tosi ohjelmassa
pusikkoon ryntäämme
hilla ja pari vattuu
kertyy poliisin haaviin
Ollut hän,
hiuskiekura
aamen, josta luemme
perjantai 10. heinäkuuta 2015
Ääri ääni
yksinäinen, kaksinainen ilta
Kajahdutan suuremmalla jänteellä
kaikkien läpi kulkeutuu
hiljaisella tulella palanut olen
hetken vaitonainen, hiljaisuuskin
olankohautus, liike hännän nokassa
Sanattomat pihistävät hetkeä
huutoni tyhjyyteen, hajasijoitetttu kädenpuristus
pienempi arvaattekko asteikko kertyy huoneen ympärille
kaijut tulevat pohjasta
tai olemattomasta kuiskauksesta
ääni viehko omistaa meidät
katsoa ääntä, ei ihmistä
Ääni, ääri
Ihan hyvä
Ihan hyvä musiikki raikaa
saa laittaa jalalla sahtia
ihan hyvä, meillä lama
ei oo Alabama, eikä Obama
ihan hyvä oma jama
jossa jana, pitkä lana
Ihan hyvä, kiltti ruutu
hot doggi haukkuu naapurin
ihan hyvä, sormettaa kohta
hernekeiton torstai rokkaa
ihan hyvä, Sodankylän teeripari
ruokakori halpuuntui pilviin
ihan hyvä, melekein paras
lapset herättävät iltavirkun
ihan hyvä googlettaa minut
soittaa Amerikan Jaakolle
ihan hyvä, saada gigantti
suurempi tuumaisempi
Kömmin kylkeesi
äiti paleltuu puuroon
ihan hyvä, yhteishyvä
paistaa kivasti keittiöön
eikö tämä ihan hyvä lopu
harhailee hauska haaska
silmäys, ummistus
kohta kait tulevat
Ihan hyvä uni...
keskiviikko 8. heinäkuuta 2015
Ympyrä
Alku, matka ja päätepiste. Tehty matkaa itseen ja ulkopuolelle yli 1,5 vuoden ajan. Molemmat mielenkiintoisia. Itsehän ei voi olla tylsä, vaan erittäin vakavasti otettava? Itseilymatkailu noudatteli monisyistä prosessia. Sitä ei pidä ymmärtää vääriin. En tarkoita mitään palleista puristelu retriittiä hangen keskellä. Joko tuntuu - kysymyksellä? Jo tuntuu, mutta kengät jäi sisälle. ( ja ne kädet voi irroittaa.)
Alku oli huohahtamista. Loikka oravanpyöräisestä poikke. Harkittu sivuluisu jäiseltä maantieltä maitolavaa kohden, jossa unohtunut tonkka odottaa Teuvo Oinaksen julisteen alla. Vilkuttaa bussille nro.43 huopikkaat jalassa. Helepotusta & huokauksia. Saada tehdä jotakin sellaista, mistä haaveillu pitkään. Toteuttaa unelmia ja elämätöntä elämää? Sitkusta tuli nyt ku...
Matka kaartuu ympyräksi. Matkanteko on jousella ampumista. Kaari, maali, napakymppi tai selitettävissä oleva huti. Matkojen aikana asiat ja arvot muokkautuvat. Oravapyörässä polkiessaan ihminen luo omanlaisensa maailmankuvan. Laittamalla polkukoneen narikkaan, kaikki muuttuu. Positio ja siihen liittyvät kytkennät. Sitä liene matkateko myös osittain on. Katella uusin silmin kaikkea tutun turvallista. Elettyä elämää.
Katsontokanta voi johtaa siihen, että tiputat kiven kaivoon, eikä pohjakolahdusta kuulu. Kaivo ei ollutkaan sellainen kuin luulit. Puhuvat kasvustakin, kannonnokka vertauksella. Nyt oikeakätisenä tietää, onko vasen käsi taskussa. Olen aina ollut näkijä ja enenevissä määrin myös kokija. Henkinen sydänkohtaus ja irtaantuminen katonrajaan katsomaan äärijäni. Mikä ollut itselle valetta ja mihin uskoutunut.
Päätepisteessä tyhjä käsi. Tyhjyydestä ei aluksi tiedä kokemaa. Mikä on? On kuin lapsi, joka on saanut juuri tietää, ettei oikeaa Joulupukkia ole olemassa. On palattava kuitenkin takaisin tyhjänä. Vain näin voi alkaa täyttyä uudestaan tai olla täyttymättä mistään. Päätepiste muuntautuu kääntöpisteeksi, uudeksi suuntimeksi kosakaasun päähän.
Budhalaisena riemastuisin moisesta. Valaistuminen, edes jonkinsorttinen, on saavuttanut minut. Lappalaisena en oikein tiedä. Voiko sillä sytyttää nuotion? Jospa kaikki onkin suurta huijausta vai juuri näin tarkoitettu elettäväksi?
Tiedän kuitenkin, miten aloitan. Aukaisen käden. Avokämmenen alla kasvaa entistä vahvemmat juuret. Avokämmen esittää nöyrän kutsun elämälle.
Alku oli huohahtamista. Loikka oravanpyöräisestä poikke. Harkittu sivuluisu jäiseltä maantieltä maitolavaa kohden, jossa unohtunut tonkka odottaa Teuvo Oinaksen julisteen alla. Vilkuttaa bussille nro.43 huopikkaat jalassa. Helepotusta & huokauksia. Saada tehdä jotakin sellaista, mistä haaveillu pitkään. Toteuttaa unelmia ja elämätöntä elämää? Sitkusta tuli nyt ku...
Matka kaartuu ympyräksi. Matkanteko on jousella ampumista. Kaari, maali, napakymppi tai selitettävissä oleva huti. Matkojen aikana asiat ja arvot muokkautuvat. Oravapyörässä polkiessaan ihminen luo omanlaisensa maailmankuvan. Laittamalla polkukoneen narikkaan, kaikki muuttuu. Positio ja siihen liittyvät kytkennät. Sitä liene matkateko myös osittain on. Katella uusin silmin kaikkea tutun turvallista. Elettyä elämää.
Katsontokanta voi johtaa siihen, että tiputat kiven kaivoon, eikä pohjakolahdusta kuulu. Kaivo ei ollutkaan sellainen kuin luulit. Puhuvat kasvustakin, kannonnokka vertauksella. Nyt oikeakätisenä tietää, onko vasen käsi taskussa. Olen aina ollut näkijä ja enenevissä määrin myös kokija. Henkinen sydänkohtaus ja irtaantuminen katonrajaan katsomaan äärijäni. Mikä ollut itselle valetta ja mihin uskoutunut.
Päätepisteessä tyhjä käsi. Tyhjyydestä ei aluksi tiedä kokemaa. Mikä on? On kuin lapsi, joka on saanut juuri tietää, ettei oikeaa Joulupukkia ole olemassa. On palattava kuitenkin takaisin tyhjänä. Vain näin voi alkaa täyttyä uudestaan tai olla täyttymättä mistään. Päätepiste muuntautuu kääntöpisteeksi, uudeksi suuntimeksi kosakaasun päähän.
Budhalaisena riemastuisin moisesta. Valaistuminen, edes jonkinsorttinen, on saavuttanut minut. Lappalaisena en oikein tiedä. Voiko sillä sytyttää nuotion? Jospa kaikki onkin suurta huijausta vai juuri näin tarkoitettu elettäväksi?
Tiedän kuitenkin, miten aloitan. Aukaisen käden. Avokämmenen alla kasvaa entistä vahvemmat juuret. Avokämmen esittää nöyrän kutsun elämälle.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)