Juhlat

Olen Munkkiniemen kreivi, pullahtanut silakka. Pörhäytän sulkijalihasta sisäänpäin. Oltava vakava, paikalla Akava; sellaiset suotuneet olosuhteet kohdalleni. Minä, metsämaan lapsi tällaista kartan ilmeikkyydellä. Juhlakalu seisova, sukan varressa lepäävä päivän lapsi. Otan vastaan tulevaa.

Alkavat soiton tahdit, niiskuu nenä. Salissa asustaa kaiku. Korupuhetta, lahjan virtaa. Olla ansioitunut ja säilöitynyt tänne asti. Jokainen saa ansionsa mukaan, vai puhettako tyyneydestä

parasta

Minussa on paljon
tuntua. Runsas päästöinen
vivahteikka säpäkkä. Mitattavissa ehkä
mittamiehen puitteisiin. Irtipääsyssä paljon iloa, ei lisää kiloa.
Rakastanut kaikilla palkeilla, ain o9 jalkeilla. Hei mies, mikä on ies?
Ei tarvitse itseltä eksymistä kysyä. Olla koitolla ja rantakalliolla,
parhaiden kanssa. Parasta ei voi koskaan varastaa. Paras lepää käsivarsilla, olkapäillä, hengessä.
Paras on.

sky

                                           *
                                     
rakastan
 kiertotähteä,
   mierolainen

       voiko muuttua?

S*me fkt

ulotteisuus
 ärsyttää
  niukkuuden
    tilassa

ajatus

lopun tietää,
tulema on
hankalampi

spört

pakkasvälissä
        lauha,
           urheilukerho