Day to. Ei näitä jaksa joka päivä kirjoittaa . (hän siis kyllästyi jo koko ajatukseen). Pienen pienet nakkisormi käpälät haahuilevat näppäimistön yllä kuin haukka konsanaan, vaaniten saalistaan. Iskevät sitten kahden etusormen voimalla kirjainrivistöön. Kuljettavat saaliin ylös kirjaintekstuuriin, nälkäisille lukijoille.
Tapasin tänään Marjatan, pieni pyöreä,taskulämmin. Siunattu hyvällä hymyllä,suvulla ja kasvatuksella.Josta ensiksimainittu on viimeisen tuotos. Olin siis frisbeegolf radalla, hett aamutuimassa. Marjatta kyseli heittotekniikasta, oli ostanut uudet läpykät. Hienot oli,pinkkii ja pari lilaa. Koetin siinä sitten jotakin opettaa, sen hetkisen vallitsevan ymmärrykseni mukaan. Kuunteli, parilla tarkentavalla.
Täytyy hypätä bussiin, vaikkei se mitään hyppäämistä ole,kävelemistä. Tosin, on niissä edelleen korkee kynnys, vaikka niiavatkin nätisti nykyään. Tiiätkö, sillee, tsyyyy ja sitt on kenollaan koko haitari.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti