Elämäntaito-opus iloitsee kädessä. Nyt teen arjesta parempaa ja sisäsivuilta saan hotshotit vkonlopun viettoon. Laguuniin niin, että purjeet hulmahtaa venhossa. Santaan kuin pien perhonen laskeutuu siro luupöytä. Pelkässä ykkösjutussa kiinni, hetken hiutaleissa. Tukka taakse kammettu, pitkää hyvää edessä, jota elämäksi kutsutaan.
Tsemmoista, opus kertoo vuoluvirtojen löydöstä, siivoamalla minuuden nurkkaa. Hoidatpa puutarhaa, istut ihmisvilinässä tai jonkin pirrassa. Saat mitä haluat, kirjaa palastelemalla & miettimällä. Hinkkaa ja puunaa, käytä sisäistä pepsodenttia. Puhjeta Cheekkoseksi vaikkapa Varkauden ABCn suunnalta.
.
Miten voi hukkua kaiken keskeltä? Ihminenhän on reikäinen olento, josta löytyy syöttö ja poismenoputket. Antaa virrata ja tulla luonnollista reittiä ulos. Sielun röörit; ystävä tai citalopram orionin tähdistöstä auttavat aina.
Palautua sivuluisusta raiteille? Muistan, miten Tex Willer laittoi tupakiksi ja sanoi kaikki ulkomaalaiset sanat Tonton viereltä. Vai mikä sen inkkarin nimi nyt oli? Loogisesti etenevä mittarimadon toukka. Niin oikeata siinä vihreydessä. Aina voi halata kalliota tai uskoa paremman pukumiehen puhetta, joka tavoittelee sielusi pimeintä kolkkaa.
Hyvästä alusta ei tule koskaan pohjatonta mutkaa. Kenellä hyvä alku on, pieni lyömäsoitin helähtää kauniisti päivien rummussa. Tulin, näin ja voitin, mutten löytänyt kotiin? Maalaisjärki ei etsi itseä. Pokemonit voi kerätä yhdessä.
Luin kaikki viisauvet, hyvin nukutti. Aamusta paremman ihmisen jalalla paikkaan, jossa seuraavat 8 tuntia silmänpaossa aurinkoa, sosiaalista verkkoa kutoen. Elämä on kaunis, väärää lehteä ei ole.
*omistettu kaikille eksyneille, insinööreille ja muuten suuntaa hakeville
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti