Pelastan mattoa fairyn kanssa - et ole pahansuopainen, enkä minä hyvän. Sontakärpänen osuu vispipuuroon yrittämällä, pienemmät lentelevät lasiin & seiniin. Aukaisen kaikkien röörit, annan talon läpivirrata. Kerrankin aurinko paistaa, turhuuden nahka ottaa värikyllää parvekkeen kaiteita pitkin. Pitkä kesä riippukeinussa, kuuntelen talon äänet, opin ihmisistä uuden. En taida tänäänkään tehdä mitään, aurinko hyvällä esteellä. Kipitän kuin kenialainen Kipkiitteri säikeitä pitkin. Kirjoitan esteettömyystodistuksen. Petattu peti, pesuvaahto piilottelee astioita
.
Aurinko, tuo pesukinnas, tuo rauhaa. Voisinpa, liikaa tunnetta lähiörakkaudessa. Tuleeko minusta erakko vedenpitävä. Olen hämähäkkimies, lähden loikkimaan teitä pitkin, teitä pitkin. Ennen klo. kuuttatoista saavun laittamaan niinkuin pitääkin palikat. Haluamme nähdä valaan, joka hyppää vapaana, meidän meressä. Parvekkeelle palanut kyyhky. Pöyhäytän, kukkohan olen kukassa. Humisevat leikatut koivut, talohuollon miehet leikkaavat kättä & jalkaa. Kiireettömällä askeleella sisälle, ovat kuin paras minäkin
Bosse tulee, onko täällä oltu kotona vai lennelty jossain? Täällähän me taitetaan taivasta, beibi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti