perjantai 5. joulukuuta 2014

Persus

Perseennuolenta. Nuolihan sinne napakympin suuntaan sulahtaa. En ole koskaan nuollut, enkä nuole. Miksi näin, en osaa oikein sanoa. Vanhempani ovat nuolleet ja kumartaneet rahaa / herraa / valtaa. Pyhää kolmiyhteyttä. Minulle tärkeimmät maneesit olleet aina YK:n ihmisoikeusjulistukset. Ts. tasa-arvoisuus ja kullakin on äänensä - jutut. Maailma pyörii monella eri mallilla ja kantilla. Iho & nahka ovat muutamalla millillä paksutettua. Tuntuisi suurelta vääryydeltä myydä oma nahka jollekkin noubadille, joka sattuu silloisessa kontekstissa heiluttamaan valtikkaa. Pitää nähdä asioiden taakse ja ainakin jonkin verran eteen. Voidaankin olettaa, mitä enemmän kykynee näkemään, sitä vähemmän nuolee.

Mistä hyvän nuolijan tunnistaa? Kysymyshän on korni, ruskeakielisyys näkyy kauas. Hyvää nuolemista ei ole olemassakaan. On vain taitavaa, joka ei juurikaan tule näkyvään pukuun ja mautonta, joka näkyy & tuntuu. Nuolenta on sidoksissa älykkyyteeen / syntipukkiin / johtajuuteen / toimenkuvaan / työminään / työntekijöiden vaihtuvuuteen / stressiin  ja lafkan tuottavuus paineisiin.

Tässäpä listausta:
1.) Tarve olla äänessä ja päteä. Ottaa tilaa muilta. 2.) Ei ymmärrä olevansa pihalla. Kun ei ymmärrä, pitää kolista tynnyristä. 3.) Kertoo työyhteisön kuumimmat jutut, jatkuvat juorut. 4. ) Mitä enemmän pomoja paikalla, sen enemmän lupaantuu tekemään jotakin.

 5.) Tarve saada valtaa, vaikkei siinä ole mitään järkeä. Ts. sosiaalisesti sokea, omilla säännöillä purjehtija. Ei ymmärrä, että valtaosa peoppeleista tykkää tallata tasasella myös työpaikalla. 6.) Ylituttu heti alusta lähtien. Läheisyyden raja natisee. 7.) Pomon paras työntekijä - kaveri. Melekein kuin "oikea käsi" ( tai kokonaan ).

8.) On epävarma työminuudestaan, joka buustaa aika pitkälle koko setin. 9.) Tarve kerätä leirejä, vastakkainasettelua. Kutsuu johonkin imuun mukaan. Hassua; on kyvyttömin vuorovaikutustaidoiltaan, mutta kyvyllisin työyhteisön puhuja, kun asiat ovat jo pitkällä solmussa. 10.) Kaikkien kaveri, muttei loppupeleissä kenenkään.
11.) On monenlaisten tarpeittensa vanki, joihin hakee tyydytystä työpaikan kautta.
12.) Käärmekeitolla täytetty.

Nuolenta on vähän niinkuin mainos. Kaikki tietää sen feikiksi, mutta lankeaa siihen osaksi. Kukapa haluaa alkaa maistelemaan painajaistaan herättyänsä. Saati sitten kun näytös tapahtuu työaikana. Meissä asuva pieni lapsi ei halua kohdata pahaa. Selviytymisen periaate - ummistan kun se ei koske minua. MUTTA, juurihan ummistit ja teit siitä sinua koskeavan. Metsäkansalle ei ole opetettu puhetaitoja. Selviytymisen taitoja, joihin kuuluu: Selkäänpuukotus & juoksu varvikkoa pitkin  / lihojen & marjojen keräys /  risumajojen kokoaminen & taitto.

Miksi tämä koskettaa minua? Lapsuudenystävä soitti hetki sitten, oli saanut lapun käteen. Nuolijat jatkoon. Olen aina luottanut oikeudenmukaisuuten. Paha saa palkkansa. Paljonko se muuten on, ei missään lorussa sanota? Mitäpä jos paha tienaakin enemmän kuin minä? Kerro kerro kuvastin. Julkisuudessa puhutaan paljon työpaikkakiusaamisesta. Voisiko vuonna 2015 profiloida nuoleskelijan, filettää? Median kautta ilmiasuun. Olisi sitten tämäkin asia tietoisuudessamme. Mitä olisimme kykenevät tiedolla tekemää? En tiedä.

Ylpeys hei, kellä on? Kykyä katsoa silmiin oman toiminnan jälkeenkin. Aina maksan hinnan, osumat kuparikylkiini. Kannan itseäni, eikä kellään muulla ole siihen asiaa. Näin meillä LAPISSA, jänkhällä aatellaan.


Tsemppiä Pekalle. Elämä on välistä nurinkurinen saapas, sisältä märkä, tuoksuva villasukka.
                             Pese ja pyykkää, kunnolla linkoo. Narulla kuivuu, raikkaassa tuulessa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti