Pyhän tunturilla leijaamassa pakettiratkaisulla 24.4.-25.4.2014. Välineemöön lauta ja kengät . Barracuda oli laudan nimi. Virtaviivainen ja leikkaava, tiimalasi muotoilulla. Edellisen kerran törmäsin barracudaan noin 1,4 kk sitten; veden alla tuijotimme toisiamme. Nyt siis lumen päälle. Rinteessä toimi todella hyvin. Johtopäätös; oma lauta lousku ikäloppu, joka joutaa pohjoisrinteen roskakoriin. Vauhdin hurmaa, ilman mitään turmaa. Keli suosi, vaikka suoraa sanikkaa ei tullutkaan. Tunturin voimaa puhureina. Kun pääsi puustonrajaan, viima loppu ja rinne muuttui laksettavammaksi. Flow-tilassa tullaan rinnettä alas. Vapaa kaikesta olo. Adrenaliniruiskun voima, jonka vallassa useimmat elämystään hakevat.
Järki tullut laskemiseen mukaan. Polvi myöskin ennakoittaa, pakottaa ajattelemaan tulevia. Em.sen verran degeneroitunut, että rinteessä otettava smurffisti. Yksi muki ja polvi murenee lopullisesti. Sitä välttääksemme. Huipulla tuulee ja pyryttää.(niinkuin yleensä). Keskivaiheella kaikki semiä ja alhaalla +9 ja aurinko pilkahtelee, rinne muuttuu pehmeäksi. Pyhätunturin pohjoisrinne on Suomen pisin 1600 metriä. KEN pystyy vetämään yhdellä vedolla, omaa suht hyvät reidet. Olosuheet vaihtelevat paljon laskun aikana. 3,5 tuntia pysty puristamaan putkeen. Emäntä pisti vielä paremaksi ja tykytti 5 h putken. Riuska on. Nyt reidet huutaneet hoosiannaa kera särkylääkkeiden. Unta ei tartte ootatella.
Day 2: Aurinkoista , niin niin lemmen kädellä. Kello 10 asteet kivunneet jo +10:iin. Ei tuulen hivustakaan. Vetoa barracudalla ja polvihan kestää. 3h laskemista ja sitten limppariosastoon. Emäntä puristi vielä 1,5 h. juicit siihen päälle. Naamari kärähdyspisteessä. Salakavalaa, vaikka pohjia tälläkertaa auringon suhteen oli otettu.
Kehuskelin lautaa välinevuokraamossa. Alko heti myymään sitä meikälle. 400 euroa, tullut testilautana yksi zipale. Vähän vedetty, kato naarmut - katsoo hän... Joo, mie oon vähän niinku näiltä Konnuilta. Mutsi asustaa Kempassa (Kemijärvi) edelleen , pluss kaksi veljeä myös. Lappilaisittain sanottu, että älä koita myyvä kotikonnun pojalle etelän rosvon hinnoilla. Osuu ja uppoaa, hinta tippuvaa. Rahatilanne kääntynyt meikällä kuitenkin vääriin taskuihin. Kiitetään tarjouksesta. Hypätään autoon ja suunnataaan takaisn meijän kaupunkiin, Rolloon. Kyll Lappi kestää...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti