Tuntea ei juoksu, juoksun sisällä
Nykyhetken menettää nykyhetkessä / kun kaikki toistuu riittävän usein, tajuaa sen ainutkertaisuuden / yöllä lumiaura höylää mieltä / jouluna kokoonnumme, saamme kosketuksen itseen / siirrä tuleva taakse, jälkeenpäin eteen ja olet uusi ihminen
Virvon arvon uutta tulevaksi. Elämä on yksi iso horjahdus, ajatusteni kokoelma. Alun ja lopun välistä matkantekoa. Viisastelen enää sisäisessä vuoropuhelussa. En kulje ajan hengessä, pidätän itseäni. Vanhana voi naureskella kaikelle hulluudelle -- tai potkaista tyhjää. Yhteiskunta uskovainen vai onnen kantamoinen.
Sanoilevat elämän tärkeimmiksi asioiksi purjehdusta & puutarhanhoitoa
Pitäydyn rakastelussa & maalaamisessa
menneen maailman kutsut, eivät ole koskaan osattomia
vaipua lailla voikukan haituvan
vaiko vihreän lehden voima
eteenpäin mua vie
Makaan edistyksessä kuin vanha Elvis, sivelen huoneen samettia. Lähtisinkö, pois tulisin samaan paikkaan. Olla huomaamaton päivävarjo. Aina tapahtuu vahinko, hitain oikenee. Päivät tiputtelevat viimeisiä pakkasia. Ajat ovat monet, kyydissä yhden mielipiteen ihmeet. Piikki lihassa relastaa. Passilla sisään, ulos tullaan ilmaiseksi. Uusia säädöksiä, säännöksiä tietämättömiltä, puhuvat valtansa tähden. Eletään menossa, pelossa ja etukenossa. Kevät nietostaa, tulee ajoissa luokse.