Monella tapaa
voi seistä omassa
totuudessa.
Joka siinä seisoo,
omaa pitkän varjon.
Monella tapaa
voi seistä omassa
totuudessa.
Joka siinä seisoo,
omaa pitkän varjon.
syksyt seison eteisessä kuin mustelma
talvella olen jotakin muuta,
mitä en ole
keväällä silmuilen & velmuilen
ja kesä, kukin rinnastani ulos
Vuodet kiertävät minussa,
olen planeetta.
Kesä
lymyää
tietä pitkin
valloittaa
pientareet,
metsät valaistaa
tulee tupahan,
varjon peikot
karaistaa
Jo joutuin hymy huulille tuo
" kun olet eksyksissä
et kysy tietä, vaan matkan
pituutta.................................................................................?