Tupajumi

Tapahtumapaikka : Joensuulainen kerrostalo. Pyykinkuivaushuone, jossa Laamanen ja Rotakko ovat. Vuoropuhelu, jossa R on Rotakko ja sitä rataa. Kysymyksessä melkein tosi elävämmästä elämästä. Näin tapahtumaketju eteni, tai näin olen saanut ymmärtää...

R: Päivää, voiko nää pyykit olla tässä narulla vielä kuivumassa hetken aikaa, vaikka tuo pyykkitupa aikani meni jo umpeen?
L: Pitää varata pyykinpesuvuoro niin pitkäksi aikaa, että myös pyykit ehtii kuivua kuivaushuoneen puolelta
R: Minusta tuntuu hölmöltä varata klo.16.- 22. kun kerrostalossa on muitakin vuoroa varaavia
L: Varauslistan pituuksista ei tietääkseni ole valitettu
R: Nii, voiko nää kuivua. Meneehän pyykkikoneen pyörittämisessä 45 min, niin hyvin ehtii kuivua silläaikaa tyhjillä naruilla. Otan sitten pois, kun tyhjennät koneen
L: Tykkään, että on minun vuoroni ja kaikki paikat tyhjinä. Pitäisi puistaa nuo pölypallot lattialta joka vuoron jälkeen
R: Nuo oli jo lattialla, kun minä ripustin pyykkini. Joten en niitä varmaankaan lattialta nouki.
L: Järjestyssäännöissä sanotaan, että joka vuoron jälkeen pitää puistaa.
R: Niinkuin jo sanoin, joku oli jo laiminlyönyt ennen minua
L: Pitää varmaan soittaa isännöitsijälle, jotta laiminlyötte taloyhtiön järjestyssääntöjä
R: -
R: -
R: Teidän koira muuten on alkanut haukkumaan öisin yhä enemmän
L: Ei se meidän koira ole
R: On se, taloyhtiössä ei muita koiria ole, enkä usko, että vaimoannekaan voi syyttää
L: Meidän mielestä Ruffe ei hauku
R: Olette tottuneet siihen. Päivisinkin haukkuminen lisääntynyt. Vanha koira ei varmaan jaksa olla     yksin pitkää päivää.
L: Käymme ulkoiluttamassa Ruffea ruokatunnilla
R: En ole kyllä huomannut kertaakaan
L: -
L: -
L: Okei, annetaas tään jutun olla. Pyykit voi kuivua sen aikaa, kun ensimmäinen koneellinen on pyöritetty. Sitten haette ne pois
R: Asia harvinaisen selvä

L: Et kulta arvaakkaan, millainen idiootti tuo naap...
R: Et kulta arvaakkaan, millainen idiootti tuo naap...

Jänis ja kettu

Loikki loikkimistaan, haistoi porkkanan, tuulahdus kettuakin ilmavirroissa. Mietti, tyhjällä
vatsalla pääsisi varmuudella pakohon, koti rakohon. Nälkä kurnutti sokkeloissa, rohkeus ajoi loikkaa eteenpäin. Lahtelan porkkanoita pitänyt silmällä pidemmät ajat. Tähän aikaan aika parhain, kypsäkin. Emäntä kaupungin ostosverkossa ja puolisokea isäntä aamu-uutisten parissa kuluttaa lempi - istuinta. Laiska koira syötetty kupille, muut Veikot poissa.

Kasvimaan laidassa, käpertyi tillin pariin. Nuuhkaisu, kuikkaisu up and down. Tuulet kohdallaan.
Rouskutteli oranssia palkoa, söi vihreän osan, kaiken. On hyvää. Lähdenpä tästä kohta käpälämäkeen. Vielä mahtuu verkkoaidan ravosta tämäkin rosvo.

Kettu, paikoillaan valmiit nyt! Siitäkö meinaat ruoka - aikaani tulla? Repolainen, kelpo rotta, olet totta. Tuulenko alapuolelta tulit. Haluatko lopettaa tarumme, vatsasi täyttyy syötävistä muutenkin? Tämän jahtausprosessin päättää, vai vieläkö yksi tchäänssi. Olenhan viimoinen jälkeen jäänyt jänö.

Puhut vakavia yltäkyllä. Päivänihän päivän kierrosta elelen, sitä samaa rataa jatkuvaa. Olet poikkeus, päästän sinut pälkähästä. Jälkikasvusi tarjoaa vielä uudet hyrrät.

Olet ketuksi armelias. Siispä hyvästä kerron, että kuonosi myös viipymättä tilliin paina. Hetken katsoivat toisiinsa nämä viattomat luontokappaleet. Kettu teki käskettyä.

Isäntä uutiset lopetti, silmillensä lasit opetti. Kiikarilla siintää katse kasvimaan kylkeä. Hyvin öljytty haulikko vierellä. Niitä on ollut riesaksi asti ajatuksella.

Jänönen tunsi talon rytmit. Kettu sanoi kiitos, niinkuin kettu sanoa voi. Älä minua kiitä, vaan olosuhteita. Jänis otti pientä loikkaa länteen päin, kettu puolestaan alapuolelle tuulten. Pysähtyi, vilkaisi kerran taakseen, niinkuin ketut tekevät. Jatkoi sitten pujotellen matkaansa.

Isäntä poistunut ikkunasta lantalan suuntaan. Koira nukkuu kupin ääressä, nähden unta häränhännästä.

Ylivääärä

Kulkee ylijäämää jonnekkin
mielessä polkee samat ladut, niinku ennenkin tarina
kuka lie munannut HannuKertun, syönyt piparkakkutalon nurkan
tätähän olemme tehneet iät ajat, kuitilla kuivalla?

mutta me, olemme nyt alijäämää
sakkoa sammiossa, jossa eletty väärillä pöytäliinoilla

tuo rikas, jonka olemme nostaneet taakasta
kehottaa meitä säästämään nahasta
hän joka lihoo enemmän tai päärynä veden pyörylä

Pohdin itseäni tyhmyyskysymyksellä
voi olla, etten jaksa
jaksanko suuremmaksi paisua, ilmapallo, jossa pelle myy kallista narua

voiko olla, pallosta pääsee ilmapieru
lentää Suomileidin lonkkaan

älä usko tai usko lapsen tavoin
isä huutaa, maailmanpyörä palaa
hattara sulaa käsiin

Merkkel, tuo perkkelkö?

Kodin sattumuksia

Pelastan mattoa fairyn kanssa - et ole pahansuopainen, enkä minä hyvän. Sontakärpänen osuu vispipuuroon yrittämällä, pienemmät lentelevät lasiin & seiniin. Aukaisen kaikkien röörit, annan talon läpivirrata. Kerrankin aurinko paistaa, turhuuden nahka ottaa värikyllää parvekkeen kaiteita pitkin. Pitkä kesä riippukeinussa, kuuntelen talon äänet, opin ihmisistä uuden. En taida tänäänkään tehdä mitään, aurinko hyvällä esteellä. Kipitän kuin kenialainen Kipkiitteri säikeitä pitkin. Kirjoitan esteettömyystodistuksen. Petattu peti, pesuvaahto piilottelee astioita
.
Aurinko, tuo pesukinnas, tuo rauhaa. Voisinpa, liikaa tunnetta lähiörakkaudessa. Tuleeko minusta erakko vedenpitävä. Olen hämähäkkimies, lähden loikkimaan teitä pitkin, teitä pitkin. Ennen klo. kuuttatoista saavun laittamaan niinkuin pitääkin palikat. Haluamme nähdä valaan, joka hyppää vapaana, meidän meressä. Parvekkeelle palanut kyyhky. Pöyhäytän, kukkohan olen kukassa. Humisevat leikatut koivut, talohuollon miehet leikkaavat kättä & jalkaa. Kiireettömällä askeleella sisälle, ovat kuin paras minäkin

Bosse tulee, onko täällä oltu kotona vai lennelty jossain? Täällähän me taitetaan taivasta, beibi

Myrskyluodon Kaija

hieman epävakaisempi kymmenenuutiset laittaa minua tolalle

        uutisissa tapettiin afgaani. Puristan aftaani, ollaanko samalla asialla


                                   vain elämää alkaa neljän viikon päästä                 Vain elämää


    Rakastan sinua niin paljon, että tuntuu paha

            huminaa isompien puiden, koskematonta metsää


                                                 joka ei ole hukkunut, ei ymmärrä



     

                                                                 

Silta

Hän saapuu pitkää siltaa pitkin suudeltavaksi. Kesähame, kukat mekossaan

Hän saapuu suudeltavaksi, oi onnen oma, joka sillan päässä odottaa. Kiihkeä, nuor, palava katse tavoittaa yli ihmismeren. Onnen kun voisi taltioida, ravistella kuin joulupalloa, jossa hiutaset lentää. Ei missään nimessä, nyt rakastetaan, nyt

Vanhat ja kyyniköt hyppikööt sillalta alas heti !!!!!!!!

kone

                                                         kone ko
                                                            kone kone      konekonekone    ne
kone    kone    ko   n e                     konekonekone konekone kone koneko
kone           kone                                   konekonekone kone kone
k            o            n    e                     kone kone kone kone konekone kone
        k  o  n  e                                        kone kone kone kone kon
ko                            ne                          kone kone kone kone kon    ko
ko  ne ko ne     ko     n                          kone kone kone kone kon
k       o          n          e                    kone konekonekonekonekone konekonekoe
                                                              kone  kone       ko        ne


työtön                                                    työllistäytynyt