Kaikki avautuvat nykyään kuin vanaha Ooppelin ovi. Tekevät siitä sivullisen kirjan. Tapasin Irjan, en puhunut hänelle mitään. Pitäisikö tunnistella sielujen mutuja / mennyttä lapsuutta / nuoruuden löyhyjä? Julki tuoman. Katsoa silmiin, minussa asuu syvä rauha. Huuleni tapailevat rakkaudeksi kutsuttuja haikuja. Otan kädestä, tuulessa korkea pauhu. Meillä niin hyvä, hiljaisuus jakaantuu kahden kesken. Taivaankansiin, taivaankansiin nämä tarinat Irjoitetaan ...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti